Lilypie Second Birthday tickers

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Aamut

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin
Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin
Siihen mä jään
Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein
Sanon kultasein, mä näin tahdon olla vain 

Harmi vain, että se mun kultasein ei tahdo olla vain. Kultasein tahtoo vaipanvaihtoon, aamupesuille, aamupuurolle, leikkimään, touhuamaan... tai no kaikista mieluiten kultasein tahtoisi varmasti mennä syömään johtoja, kiipeämään ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja repiä äitiparkaa hiuksistä heti aamutuimaan. Ne ihanat aamut! 

Meidän aamut alkaa nykyään melkein aina niin, että R hakee Nellan omasta huoneestaan tämän herättyä, tuo hänet meidän väliin ja minä tuhahdan jotain tyyliin ''ei vielä'', ''nytkö se jo heräs'', ''mä en jaksa'' ja lopulta kun saan silmäni auki niin ''kai se sit on pakko nousta'', ''huomenta muru(t)'', riippuen mielialasta. Kuitenkin kun olen ollut viitisen minuuttia hereillä niin olen jo ihan eri ihminen, olen vaan vähän hidas herääjä. Hyvä esimerkki tältä päivältä, kun tuntui etten mitenkään pysty heräämään ja kiukutti vaan, tiuskin R:lle ja lopulta nousin. R jäi vielä nukkumaan n. tunniksi ennen töihin lähtöä ja kun hän sitten heräsi, niin olin keittelemässä hänelle jo perunoita töihin evääksi, kalaa kun oli jäänyt viikonlopulta. :D

Voi kun ikävä mulla on niitä aikoja, kun nostin vaan Nellan rinnalle ja jatkoin torkkumista. Neiti nukahti uudestaan tai ainakin rauhottui lepäilemään hetkeksi. But those days are gone. 
Nykyään se on vain saman tien noustava, ei siinä muuta vaihtoehtoja ole. Neiti yleensä herää iloisena, mutta toki sitä vähemmästäkin alkaa kiukuttamaan jos äiti ei ala jo vaihtaaman sitä yövaippaa ja laittamaan puuroa valmiiksi. Ymmärrän kyllä. Mutta silti en ole vieläkään todellakaan mikään aamuihminen. Tuskin tulen koskaan olemaankaan.
Tämä aamu alkoi samalla kaavalla kun yleensä, mutta erikoista tässä aamussa oli se, että Nella ei herännyt yöllä kertaakaan, vaan sen sijaan heräsi yöunilta poikkeuksellisen aikaisin eli ennen kuutta. Muutama viikko on mennyt nimittäin niin, että Nella on herännyt pääsääntöisesti seitsemän jälkeen, useimmiten klo 7.30 ja kerran 8.30!!!! ja kerran 5.45. Eli vaihtelee jonkin verran, riippuu tietysti miten sikeästi on yönsä nukkunut, miten päikkärit ja mitä ollaan touhuttu. 
Onneksi kerran viikossa saan nukkua pidempään, kun jompana kumpana viikonloppuaamuna isi herää Nellan kanssa, isyyslomalla sain nauttia monestakin sellaisesta aamusta. But also those days are gone. Sinne meni isyyslomat eikä niitä enää tule ainakaan saman lapsosen kanssa. 

Hassua muuten, kun väsymystä ja huonoja yöunia jaksoi jotenkin paremmin Nellan pikkuvauva-aikana. Ehkä imetyshormonit auttoivat? Ja toki silloin pystyi nukkumaan useammin päikkäreitä jos halusi, vaikkakaan sitä en tehnyt kovin usein valitettavasti. Tyhmä kun olin.
Varmasti myös se vaikutti jaksamiseen, että ihan eri tavallahan sitä sai levätä Nellan ollessa ihan pieni. Ei ''tarvinnut'' leikkiä eikä touhuta sen kummempia, R oli kesälomalla + piti vähän isyyslomaakin, ei kauheasti käyty missään yms. Nykyään meillä on vauvaharrastuksia ja päivään sisältyy paljon leikkiä ja touhua, välillä ulkoilua yms. Tottakai silloin yöunien merkitys korostuu, pikkuvauva-aikana sai melko paljon makoilla sohvalla beibi rinnalla tuijottaen telkkaria varsinkin tiheän imun kautena. Neiti ei vielä tarvinnut muuta kuin läsnäoloa, maitoa ja unta. Nykyään ei tulisi kuuloonkaan, että löhöisin vain sohvalla koko päivän ja silloin tällöin syöttäisin muksun siinä lomassa ja vähän vaihtaisin vaippaa. Kyllä silloin tulisi melkoinen känkkäränkkä kylään. :D

Mutta kaikenkaikkiaan, rakastan herätä Nellan kanssa aamulla. En olisi ikinä uskonut voivani omalla tavallani nauttia aamuheräämisistä, mutta kyllä sitä vaan kaikkea oppii arvostamaan. Varsinkin ne ihanat kiireettömät aamut, kun rauhassa leikitään, syödään aamupuuroa ja nautiskellaan toistemme seurasta leikkien ja laulujen parissa hyvin nukuttujen yöunien jälkeen. Niitäkin aamuja on, uskokaa pois. ;) 
Minusta ei olisi edes kivaa, että saisin nukkua joka aamu pitkään ja esimerkiksi mies nousisi Nellan kanssa aina. Silloin jäisi niin paljon yhteisestä päivästämme pois ja jäisin kaipaamaan niitä ihania aamuja ihan meidän tyttöjen kesken. Voi kuulostaa hullulta, mutta näin minä ajattelen. Vaikka huonoina aamuina kiroaakin ne aamuheräämiset jonnekkin missä päivä ei paista... Niin silti.

 Uni haihtuu hämärään huoneeseen
Pakotan silmät pysymään auki
Tässä on hyvä olla ♥

16 kommenttia:

  1. oivoi, heräispä Rasmuski viikonloppusin pojan kans, niin, et mä saisin nukkuu.... Menee pikkasen toisinpäin.. HERÄÄ ENNEN KUUTTA?!? ohhoh, mä en mitenkään, siis en MITENKÄÄN pystyis tohon suorituksee!! : DDD

    Mutta onhan se niin, että tosiaan omal taval noi heräilyt on ihanii, Kevin kun on ollu nyt tämän reilu 8kk elinikänsä aikana 3kertaa yökylässä, niin on se vaan niin outoa aamulla, kun kukaan ei herätä huhuiluillaan eikä heti aamusta oo repimässä naamasta ja hiuksista :D

    Monelt Nella nyt sit käykään yleensä illalla nukkumaa, jos se niin aikasin aamul herää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksei se herää? Mun mielestä se on ihan reilua, koska sit molemmat saa yhtenä päivänä viikossa nukkua pidempään. :)

      Joo, Nella herää välillä ennen kuutta ja välillä puol kasilta, vaihtelee aika paljon. :) Haha kylhä sunkin ois pakko jaksaa, jos Kevin heräis sillon. ;) Ja sillon ku kävin töissä niin heräsin paljon aikaisemminkin. :)

      Niinpä, se on kyllä tosi outo tunne herätä jos Nella ei oo kotona. Eikä yhtään kivalla tavalla outo.

      Nella menee yöunille 20.00-21.30 välisenä aikana, riippuen aina siitä millon on herännyt vikoilta päikkäreiltä ja mitä ollaan touhuiltu. :) Ei kyllä vähään aikaan oo kasilta mennyt, yleensä vähän myöhempään. Eilen meni nukkumaan joskus ysin jälkeen vasta ja silti heräsi niin ajoissa.

      Poista
    2. vetoaa rankkaan kouluviikkoon... ah miehet!

      nii tottahan se on et pakkohan se sitte olis, onneks ei vielä heräile niin aikasin! :)

      aijaa.. Kevin vetää unii 21-07 juo maidon ja nukkuu 8-9 asti :o
      ´Nella sit varmaa nukkuu päiväl enempi ku Kevin

      Poista
    3. No huhhuh. :D Riku jos vetoais rankkaan työviikkoon niin olisi kyllä muutama valittu sana sanottavana. Varmasti on ollut rankka viikko, mutta niin myös on äidillä lapsen kanssa.

      Nii. :) Ehkä joskus vielä. ;)

      Nella ei juo enää maitoa yöllä. :) Voi olla, että Nella nukkuu sit päiväl enempi.

      Poista
    4. ei kevinkä yöllä juo, vaa just aamul 7, haluisi jäädä sillon jo hereille, mutta pistän ainavaan takas petiisä ja joskus rauhottuu.. joskus taas ei :D

      Se on kyl ihan totta, mut ainanka Rasmus ei tajua sitä kui rankkaa oikeesti on olla yksin lapsen kans koko päivä, kun ei koskaan ole joutunut olemaan...

      Poista
    5. Aaa, tajusin väärin! :D No mutta hyvä. :)

      Sun pitää selittää sille. :)

      Poista
  2. Kauhee sanoa näin, mutta mä koulutin meijän ipanan yksille päikkäreille jotta aamulla ei herättäisiin ennen kukon pe*settä :D Silti joka aamu samaa, ihanaa, mutta siltikin samaa!

    *mun blogini http://aitinaomanlainen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha! :D Jokainen tavallaan. ;) Mä en voi kuvitella, että Nella jaksais yhillä päikkäreillä. :D Joskus kiukkuaa väsymystä vaikka ois nukkunu kahet. :D Tänään on nukkunu kolmet päikkärit: 8.00-8.40, 12.00-13.30 ja 17.00-17.50.

      Käyn tsekkaamassa sun blogin! :)

      Poista
  3. Mulle ei tuota niinkään vaikeuksia herätä aamulla tytön kanssa, mutta aamuvuorot töissä on tuskaa, kun kuudeksi pitää ehtiä jo toiselle paikkakunnalle. HUOH!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No uskon! Se on kyllä varmasti jo tuskaa! Onhan se ihan eri asia herätä lapsen kanssa, kun mennä töihin varsinkin eri paikkakunnalle ja noin aikaiseksi! Tsemppiä. :)

      Poista
  4. Meilläkään avomies ei herää koskaan neitin kanssa niin, että minä saisin nukkua. Se on vaan toive-ajattelua. Ei tuu koskaan tapahtumaan. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en jotenkin vaan ymmärrä... koska eihän se ole reilua? Eikös se kumminkin ole miehenkin lapsi... Mutta toki joka perheessä tavallaan. :)

      Poista
    2. No, sanoppa muuta! Mää oon vaan tähän asti aatellu, että kun hän käy töissä ja minä en niin annan sitten nukkua viikonloppuna. Tosin kyllä mää toivosin, että saisin nukkua joskus ees eikä aina tarviis herätä neitin kanssa ja tehdä aamutoimia. Vaikka kivaahan se on herätä ja nähdä neiti iloisena heti aamusta jne, mutta sää kyllä tiiät mitä tarkotan. :)

      Poista
    3. Niinpä. Taas yks keskustelun paikka. ;) Ymmärrän todellakin sua. Mua välillä ahistaa sekin, että saan herätä ''vaan'' kerran viikossa millon haluan. :D

      Poista
  5. Sulle on haaste: http://maailmanmahtavinmilma.blogspot.fi/2013/04/haaste.html
    T. Londe ja Milma :)

    VastaaPoista