Puolitoistavuotias

Edelliset kuukausipostaukset löytyy näistä linkeistä:
7vkoa  2kk  3kk  4kk  5kk  6kk  7kk  8kk  9kk 10kk 11kk 1v 1v 4kk

En voi uskoa, että meidän pikkuinen neiti on jo puolitoistavuotias! Kahdeksantoista kuukautta ollaan saatu nauttia rakkaan ihmeemme toitailuista, niin hyvässä kun pahassa. Uhma alkaa nostaa päätään ja meillä kuuluu kiukuttelua päivittäin ihan hassuistakin asioista. Välillä en meinaa edes pysyä perässä, että mitä ihan kauheaa nyt muka tapahtui. Mutta eiköhän tuo nyt aika normaalia tässä iässä olekin, tunteet menee vuoristorataa ja täytyy asettaa lapselle rajoja. Mistä sitä muuten voisi oppia, mikä on oikein ja mikä väärin ja miksi? :)

Meidän neiti rakastaa auttaa äitiä ja isiä ihan kaikessa. Tosi kivaa on astianpesukoneen tyhjennys, hienosti osaa ojentaa aterimia ja astioita äidille. Nella rakastaa myös purkaa kauppakasseja, lakaista lattioita, pyyhkiä pölyjä, lajitella pyykkejä ja ottaa niitä koneesta, sekä koittaa ylettää myös ripustamaan niitä. Nella on myös selvästi kasvanut pituutta, kun yltää laittamaan valot katkaisimesta pois, muttei vielä yllä laittamaan niitä kyllä päälle... Välillä onkin aika pimeää kotona siitä syystä. :D R sanoi, että Nella vaan ajattelee meidän taloudellista tilannetta, eipähän tule isoa sähkölaskua.. heh. :)

Rikkaharja on paras lelu ever!

On muuten tosi kivaa olla suihkussa tai vessassa, kun yhtäkkiä on ihan pimeää...

Myös ovien kahvoihin ylletään...

Nella haluaisi auttaa äitiä myös kovasti kokkailussa, mutta onneksi ainakin vielä tyytyy kokkailemaan sitten samalla omilla keittiöleluillaan. Neiti oppi jo jonkun aikaa sitten leikkimään niillä kunnolla, eli siis tekee mukamas ruokaa meille pienellä paistinpannullaan ja kattilallaan, vispaa ja maistelee, hämmentää keittoa ja kaataa kahvia mukiin. Kuinka söpöä!

Leikit ovat muutenkin monipuolistuneet kovasti ja vaikka välillä keskittymiskyky(lue: hermot) ei meinaa riittää, niin pidempiä aikoja jaksaa leikkiä samoja leikkejä. Vieläkin yhtiin lempparijuttuihin kuuluu palikoiden ja minkä vaan esineiden laittaminen kippoihin, koreihin, mihin vaan, ja ottaa niitä pois sieltä.

Ainakin vielä Nella jopa nauttii omienkin lelujen siivoamisesta! ;)
Tornien rakentaminen on myös hauskaa, innostunut ilme naamalla tuo koittaa tehdä aina vaan korkeampaa ja isompaa tornia ja jännittää, milloin se kaatuu. Välillä pitää taputtaa itselleen, jos rakentaa oikein hienon tornin, ja äitin tietty myös! En ole ihan varma kuinka korkean tornin Nella osa rakentaa, mutta ainakin seitsemän palikkaa olen nähnyt hänen saavan laitettua päällekkäin, ilman että torni on kaatunut.

Puolitoistavuotisneuvolassa(joka on torstaina) tavoitteena kuulemma on, että osaisi koota kolmen palikan tornin, joten sen suhteen ei ainakaan Nellalla ole ongelmaa. :) Mitä testejä teidän 1,5v-neuvoloissa on ollut? Monilta olen kuullut, että siellä olisi juuri tuota tornin rakentamista, nuppipalapelin tekoa, pallon potkimista ja heittoa, eläinten näyttämistä kirjasta ja sitten kyselyä tietty siitä, että paljonko tulee sanoja jne. Voisikohan sinne viedä oman muumikirjan, kun Nella osaa kaikki muumihahmot? ;)


(tuossa nyt vähän näkyy tuota hahmojen näyttämistä)

Kyllä eläimetkin tunnistaa tosi hyvin, ainakin yleisimmät, kuten koiran, kissan, hiiren, possun, lampaan, oravan, pupun, kukon/kanan(sekoittaa välillä), kalan, hepan jne.
Palloa Nella on osannut heittää ja potkia jo pitkään, sanoja tulee paljon(n.60kpl) ja nuppipalapelien tekeminenkin onnistuu, kunhan ei ole mikään liian haastava. Siihenkin kyllä joskus menee Nellalla hermot, kun ei heti mene paikalleen. :D

Täällä luettelin kaikki sanat, jotka Nella osasi jonkin aikaa sitten. Nyt niitä on taas tullut rutkasti lisää, kuten ''tänne'', ''tiinä''(=siinä), veljeni nimi, ''ova''(=orava), ''itää''(=lisää) ''kii/kiinni'', ''oita''(=voita tai koita :D), ''aatu/aatuu''(=kaatu, kaatuu), ''pu''(=tippu), ''eipä''(=leipä), ''attu''(=hattu), ''huitaa''(=kuivaa), ''hissi'', ''kokiin''(=kotiin), ''pipi'', ''mennään'', jne. Tuo ''mennään''- sana on aika hauska pikkuisen suusta kuultuna, kun niin tomerasti aina komentaa äitiä liikkeelle. :D Nellalla onkin tullut sellainen uusi juttu, että tulee ottamaan äitiä tai isiä tai mummia tai ketä vaan kädestä ja sanoo ''mennään'', jolloinka ei voi tehdä muuta kun lähteä kävelemään neidin haluamaan paikkaan, muu ei auta. ;) Joskus Nellalla selvästi on jokin visio, miksi haluaa mennä johonkin, esim. syömään, mutta joskus taas ihan muuten vaan haluaa vaikka äidin pepun ylös sohvalta ja mennä leikkimään tai eteiseen katselemaan peilistä, tai ihan mitä vaan. Aika kivaa sinäänsä, että Nella on oppinut tuollaista, mutta välillä on ärsyttävää jos haluaisi hetken hengähtää leikkimisen ja kotitöiden lomassa, niin heti kun istuu alas niin toinen on jo sanomassa ''mennään'' ja sittenhän me mennään! ;)

Joitain lauseitakin neidiltä jo tulee, mutta ihan muutamia vaan. Joskus vaan toistelee sanoja peräkkäin, jota en niinkään lauseeksi laskisi(siis tyyliin: ''äiti, isi, kukka, prum, hauva...''), mutta joitain lauseitakin jo ihan selvästi tulee, kuten ''äiti mennään'', ''avaa pois''(no joo, ei ihan kunnon suomea, mutta tajuatte varmaan ;), ''heihei isi/äiti/mummi'', ''kato äiti''/''kato hauva/pupu..'', ''ei oo kakkaa'', jne.
Nella muuten aina sanoo ihanasti ''eiii'', sellasella söpöllä äänensävyllä ja pudistelee päätään, mutta sitten kun pitäisi sanoa ''joo'', niin neiti vaan nyökkää pontevasti. Ei siis sitä vissiin osaa sanoa. :o
En nyt ala kirjoittamaan tähän sen enempää puheen kehityksestä, kun juuri vasta tein siitä oman postauksen, mutta tosiaan sanoja tulee koko ajan enemmän ja varmaan joka päivä uusia, Nella ymmärtää suurimman osan pyynnöistä ja puheesta ja elämä on helpottunut selvästi näiden asioiden myötä. :)

Jonkintapaista uhmaa myös ilmenee välillä, tai no siis joka päivä. En voi sanoa, että meillä asustaisi maailman uhmaavin taapero, mutta kyllä välillä hermot kiristyy itse kullakin tässä huushollissa. Nella harvoin vielä tekee sellaista, että heittäytyisi lattialle raivoamaan(nimeltänsä itkupotkuraivarit...), mutta esiasteita tuostakin on jo nähtävissä. Välillä Nella oikein ''loukkaantuu'' verisesti jostakin ihan hassusta jutusta ja painaa pään johonkin nurkkaan tai käsien taakse piiloon ja itkee ja itkee ja itkee... Sitten saa sellaisia ihmeellisiä uhmahepuleita, mitä en osaa edes tähän selittää. :D Mutta jos ei saa tahtoaan läpi, niin alkaa sätkimään käsillä ja jaloilla ja tekee sellaista ihmeellistä ääntä ja sitten alkaa huuto. :D Hyvin selitetty, mutta joo. Sellaista meillä.

Kiukuttaa...

...ja parinkymmenen sekuntin päästä naurattaa taas

Nella on myös tajunnut, mistä naruista kannattaa vetää, ettei äiti tai isi olisi vihaisia. Selvästi löytänyt ainakin mun herkän kohdan tässä asiassa. ;) Eli jos neiti tekee jotain tuhmaa, jotain kiellettyä, niin tulee sen jälkeen antamaan pusun ''mmmm''- äänteen saattelemana ja on niiiin enkeliä, että! Joo siis tosi reilua, miten siinä vaiheessa voi olla vihainen, vaikka Nella olisi eka purrut ja sitten antaa ihania pusuja ja haleja. Hmp.

Välillä kiellot menevät kuin kuuroille korville; huomaan selvästi Nellan kuulevan ''ei''-sanan, mutta kuulo on hyvin valikoiva. Joskus kiellolle loukkaannutaan ja aletaan itkeä, joskus sitä ei huomioida ollenkaan ja jatketaan asian tekemistä ja joskus jopa lopetetaan kielletyn asian tekeminen. Onneksi vielä monissa tilanteissa toimii hyvin hämääminen. Eli huomion kiinnittäminen johonkin muuhun kivaan asiaan. Jos Nella menee vaikka hakkaamaan tietokonetta, niin joskus riittää jopa ''Nella, missä sun kirjat on? Meepäs hakemaan joku kiva kirja, niin luetaan''- lause, ja Nella unohtaa tietokoneen. Pitää tietenkin muistaa sitten lunastaa lupaus ja oikeasti lukea, eihän se muuten olisi reilua. :D Lukemisesta puheenollen, siitä meillä tykätään yhä hurjasti! Nyt ollaan otettu jo vähän iltasatuakin rutiiniin, ennen se ei oikein onnistunut. Nella saa valita parista, kolmesta kirjasta minkä haluaa luettavan ja sitten se luetaan ja sen jälkeen muut iltahommat ja nukkumaan. Se onkin kiva rauhoittumiskeino, ettei tule leikittyä riehumisleikkejä ennen sänkyyn menoa. Kuka jaksaa muka kivasta touhukkaasta leikistä suoraan rauhoittua petiin? Mieluummin ensin luetaan ja sitten rauhoittuneena sänkyyn, muistellen kivaa satua. :) Tai no, ei nyt ihan satua jaksa vielä kuunnella, mutta paremmin jo kumminkin pidempiäkin juttuja. :)
Päivän mittaankin luetaan paljon ja Nellalla on kirjahyllystä pari hyllyä itsellään, jossa on siis hänen kirjansa. Sieltä neiti raahaa milloin minkäkin kirjan; ei kylläkään varmaan yllätä teitä, että muumikirjat on kovimmassa suosiossa meillä? ;) Jännää, miten muumeista onkin tullut niin tärkeitä.

Nella tykkää selata itse kirjoja ja siitä, että niitä luetaan hänelle. Kaikista kivointa Nellasta on se, että kysyy missä jokin eläin tai esine tai juttu on, ja hän saa näyttää. Tykkää myöskin, että minä nimeän asioita kirjoista. Ei jaksa vielä hirveän kauaa kuunnella jos vain luen jotain satukirjaa, mutta kaipa se on ihan ymmärrettävää tuon ikäiselle. ;)

Nella myös rakastaa tanssia, leikkiä piiloleikkejä ja laululeikkejä, keinua, kävellä ja leikkiä ulkona, juosta, pyöriä, hyppiä, kävellä takaperin ja sivuaskelin, mennä kyykkyyn ja ylös ja taas kyykkyyn, kutitella ja sanoa ''kutikutikuti''
Nella rakastaa ottaa sohvatyynyt pois ja mennä niiden väliin, katsella ikkunasta ulos ja sanoa ''prum prum'' ja ''piipaa''. Kovassa suosiossa on muumit ja Kaapo, niin telkkarista kun kännykästä tai tietokoneesta katsottuna. Nella tykkää hurjasti myös leikkiä junaradalla, kun häntä kehutaan jostain, taputtamisesta, nukkevauvoistaan ja niiden hoivaamisesta ja niiden rattaista, pallon potkimisesta ja heittämisestä varsinkin isin kanssa, läheisistä ihmisistä, valojen sulkemisesta, ''kauppakassien kantamisesta''(eli siis pitää kiinni toisesta kahvasta ja luulee kantavansa :D), kameralle hymyilemisestä(lue: irvistämisestä), musiikista, muskarista, kavereistaan,  kiipeillä portaita ja sohvalle jne, kontata esittäen vauvaa, puhua mummi(e)n kanssa puhelimessa... Näitähän olisi vaikka kuinka!

Seuraavaksi voisin vähän kertoa Nellan päivärytmistä. Nellalla nyt sattuu vaan olemaan myöhäinen luontainen rytmi ja eroaa monien muiden lapsien rytmeistä. Pitkään ja monta kertaa koitettiin sitä muuttaa aikaisemmaksi, koska esim. monet lapsiperheille tarkoitetut jutut on aamuisin, mutta eipä siitä mitään tullut. Toki esim. muskariaamuina pitää herättää, jos Nella nukkuu yli yhdeksään. Mulla ja mun veljellä on kuulemma pienenä ollut kanssa myöhäinen rytmi, ehkä ollaan vaan sitten sen tyyppisiä. :) Vieläkin ollaan mun veljen kanssa ihan aamutorkkuja ja iltavirkkuja. Nellasta tulee luultavasti samanlainen. ;)  Kaikkihan tietenkin muuttuu, kun Nella aloittaa päivähoidon, sittenhän sen rytmin on vain PAKKO muuttua. Niin kävi mulla ja mun veljelläkin, mutta silti meistä jäi tälläsiä iltavirkkuja. :P


Kirjoitan tähän nyt ruokailut ja nukkumiset yms, näiden lisäksi tietenkin leikitään, käydään kaikkialla ja ulkoillaan ja touhuillaan ja vaihdetaan vaippaa ja ja niin edelleen :D

Nella on kunnon kenkäfriikki! :D Rakastaa laittaa kaiken maailman kenkiä jalkaan ja osaa toki omansakin laittaa, oppi sen joskus puolisen vuotta sitten. Kenkien lisäksi pukemisjutuista Nella osaa laittaa hatun päähän ja ottaa pois, vetää vetskarin auki ja ottaa takin/hupparin pois, ottaa sukat pois, laittaa hanskat käteen ja ottaa pois, avustaa hihoissa kun puetaan tai riisutaan, vetää paidan pois jos on autettu ensin hihoista, vetää housut pois jalasta, sekä vaipan... No nuo ainakin! :)

Klo 09-10 Herää yöunilta, syö aamupalan, saa D-vitamiinitipat, pestään hampaat, tehdään aamupesut, vaihdetaan päivävaatteet. Aamupalaksi syö viiliä/maitorahkaa/luonnonjugurttia/leipää/talk-muruja/riisikakkua/hedelmää/rusinoita/munakasta/milloin mitäkin. Ruokajuomaksi vettä. Puuroa neiti on aina syönyt aamu- ja iltapalaksi, mutta muutama viikko sitten se alkoi tökkimään eikä maistunut enää ollenkaan. Kokeiltiin sitä taas jossain vaiheessa, mutta kun ei vaan maistu niin ei maistu. Valmispuurot menee jotenkin. Kokeillaan sitä kaurapuuroa sitten taas jossain vaiheessa. :)

Klo 12.30-13.30 Lounaaksi kotiruokaa tai purkkiruokaa(jos ollaan jossain muualla kuin kotona). Saa ksylitolipastillin.
Nella osaa jo aika hyvin syödä itse, riippuen ruoasta. Nykyään ei enää äidin syöttäminen kelpaa kovinkaan usein, vaan heti alkaa osoittaa pöytää edessään tarkoittaen, että haluaa syödä itse. Joskus alkaa myös hokea ''miimiimii'', jonka oletan tarkoittavan ''minä''. :D Tässä kaksi videota, ensimmäisessä Nella syö itse ja toisessa näkyy yhdessä kohtaa kun koitan syöttää neitiä ja meinaa suuttua siitä. :D Ja joo, meillä pyörii välillä lastenohjelmat kun syödään ja silti onnistuu ihan hyvin, paremminkin. :D




Klo 14-17 Nukkuu päikkärit, 30min-3h. :D Yleisimmin 1,5-2h. Jos edes nukkuu... Siitä lisää myöhemmin. :D Joo ja juo tuttipullosta edelleen päikkärimaitonsa, siitäkin lisää kohta...

Klo 15-17 Välipalaksi jotain noista, mitä luettelin aamupala-kohdassa. Jos siis on silloin hereillä. Joskus se jää välistä, jos nukkuu pitkät unet tjn. Saa ksylitolipastillin.

Klo 17.30-18.30 Päivälliseksi kotiruokaa. Saa ksylitolipastillin.

Ruokajuomaksi aina vettä

Klo 20-20.30 Syö iltapalaksi jotain aamupala-kohdassa mainituista. Juo tuttipullosta maitoa. Pestään hampaat, onnistuu joskus ihan hyvin ja joskus ei niinkään hyvin. Lähempänä yhdeksää sitten vaihdetaan yöpuku. Luetaan iltasatu, jos muistetaan. :D Siivoillaan leluja.

Klo 21.20-22.10 Nella saa sammuttaa valot ja laittaa käytävän yölampun päälle. Hyvänyön halit ja pusut ja toivotukset, unimusiikki päälle, tutti suuhun ja toinen käteen, nukkumaan. Tässä on tapahtunut nyt ihan huima ja huikea muutos, neiti nukahtaa useimmiten yksinään! Mehän ollaan siis aina nukutettu Nella ja joskus kokeiltiin hetki jotain unikouluakin. Päätettiin sitten, että katsotaan jossain vaiheessa uudelleen, kun tuntuu että neiti on valmis nukahtamaan yksinään. Ei otettu asiasta sen kummempaa stressiä, R nyt ei ole sitä koskaan stressannut. :D Ainut asia mikä vähän ärsytti nukuttamisessa, oli se ettei meille jäänyt niin paljoa yhteistä aikaa illalla kun toinen istui välillä tunninkin nukuttamassa leikkivää ja sängyssä pyörivää ja hyörivää neitiä, joskus Nella tosiaan vain leikki ja joskus huusi kurkku suorana väsymystään. Muutama viikko sitten alettiin vaan kokeilla, että josko Nella nukahtaisi yksinään. Sehän onnistui samantien! Oltiin ihan ihmeissään. Noh, sitten Nella nukahti muutaman kerran viikossa yksin ja loput kerrat nukutettiin. Nyt kuitenkin on alkanut nukahtamaan melkein joka ilta yksinään! Ihan mahtava juttu.

Yönsä Nella nukkuu pääsääntöisesti hyvin, osaa etsiä tutin jos katoaa jne. Tutista ei oteta vieläkään mitään stressiä, mietitään sitä sitten kesällä uudestaan. Joskus Nella herää aamuyöllä, siinä klo 4-6 aikaan ja näkee painajaisia selvästi, jolloin otetaan viereen nukkumaan. Tätä tapahtuu joskus pari kertaa viikossa, joskus ei ollenkaan koko viikkona.
Mulla oli joku ihmeellinen mielikuva ennen lasta, että vain vauvavuoden ajan lapset heräilee yöllä, toki siis välillä muutenkin muttei näin ''usein''. Meillä on kuitenkin ihan hyvin nukkuva lapsi, mutta ikinä ei tiedä mitä yö tuo tullessaan.. Niin kuin vaikka viime yö. Nella heräsi siinä joskus neljän(?) pintaan ja valvoi pari tuntia. Nukahti juuri vasta, kun R:n herätyskello jo soi. Eipä ole kukaan siis saanut kauheasti unta, itse kun menin vasta yhden aikaan nukkumaan yöllä.. Onneksi R oli mennyt vähän aikaisemmin. No, me Nellan kanssa jatkettiin sitten unia vielä varttia vaille yhdeksään, mutta silti aamulla olo oli tosi väynyt. Miten niitä vauvavuoden heräilyjä on jaksanut?

Yökylässä Nella käy mummilassa kerran kuussa tai kerran parissa kuukaudessa. Äitini ja R:n äiti suorastaan vaatii Nellaa hoitoon. :D Heillä on aina kamala ikävä neitiä, kun äiti asuu 45min ajomatkan päässä ja R:n äiti(ja isä) kahden tunnin ajomatkan päässä. Eivät siis näe niinkään usein, enemmän tietenkin minun äitini koska käy töissä meidän lähellä ja käydään välillä yhdessä lounaalla päivisin tai mökillä viikonloppusin jne. Ihanaa vain, kun ovat suhteellisen nuoria isovanhempia ja haluavat hoitaa. :) Missään muualla Nella ei vielä ole koskaan ollut hoidossa, mutta kyllä nuo kummitkin haluisivat hoitaa, kunhan raaskisin antaa heidän hoitaa neitiä. ;)

Mutta joo, ensinnäkin niistä päikkäreistä... Mikä ihme on tullut tuolle puolitoistavuotiaalle?! Eihän tuon ikäinen voi vielä jättää päikkäreitä pois? Vai? Nella on nimittäin alkanut ihan tosissaan taistelemaan päiväuniaan vastaan, joskus ei meinaa sitten millään nukahtaa vaikka kuinka koittaisin monta kertaa päivässä, sisälle tai ulos. Jos ei nukuta, niin ei sitten vaan nukuta.. Yleensä sellaisina päivinä, kun on muskari, perhekahvila tai muuta sellaista touhua, niin Nella nukahtaa hyvin ja ei tarvitse sen kummemmin taistella. Kotipäivinä, ihan ymmärrettävistä syistä, neitiä ei meinaa sitten millään nukuttaa. Vaikka oltaisiin ulkoiltukin. Mutta eihän nyt joka päivä voi ravata ns. ohjatuissa toiminnoissa, kun ei sellaisia ole edes joka päivälle. :/ Ja silti koen, että Nellan on vielä parempi olla minun kanssani, kun päiväkodissa. Me kuitenkin touhuillaan ja tehdään paljon, Nella näkee monta kertaa viikossa muita lapsia, joskus joka päivä, joskus kerran viikossa ja joskus pari kertaa viikossa. Me leikitään, lauletaan, luetaan, ulkoillaan ja tehdään kaikkea kivaa. Mikä ihme on, ettei Nellaa nukuta? Onko se rytmistä kiinni? Vaiko siitä, että on tajunnut voivansa olla nukkumatta? Ei oikein huvittaisi nukuttaa toista tuntia päikkäreille... Siihenkö pitää ruveta ja kuunnella sitä huutoa?
Vinkkejä kehiin! Ai niin, autoon Nella nukahtaa vieläkin tosi usein jos ei ole nukkunut päikkäreitä tai on tosi väsynyt...

EDIT: Eilen ja tänään Nella on nukahtanut ilman taisteluita päikkäreille! Jeeeee! Nyt varmaan kyllä kun siitä mainitsin, niin ei enää huomenna taas nukahda...

Ja sitten siitä pullosta(katso tunnisteista kohdat ''tuttipullosta vierottaminen'', jos et tiedä missä mennään :D)... Mä vähän luovutin jo sen kanssa, kun ei Nella suostunut juomaan maitoa edelleenkään mistään muusta kuin pullosta. Joskus ihan vähän pillillä, mutta harvakseltaan. Muita maitotuotteita kuitenkin menee, eli raejuustoa, rahkaa, juustoa, luonnonjugurttia, maustamatonta viiliä jne. Miksei sitä maitoa sitten, muusta kuin pullosta?

Juttelin pitkän tovin meidän oman neuvolatädin kanssa puhelimessa eräs päivä, ja puhelusta jäi mulle luottavainen ja hyvä fiilis. Tavallaan neuvolatäti sanoi sellaisia asioita, mitkä omalla järjellänikin olen kelaillut, mutta on kiva saada kuulla ne ammattilaisen suusta, ikään kuin varmistuksena. Hän kyseli ensin, että miten sitä maitoa menee pullosta, kuinka usein ja paljon jne. Kerroin, ja sitten hän totesi, että hyvä kun ollaan kuitenkin jätetty jo aikoja sitten illasta pullo pois sängystä, niin ei neiti yhdistä enää pulloa aina nukkumiseen, ainoastaan päikkäreillä. Hyvä myös, kun yksi pullokerta on päivästä saatu pois, eli se iltapäivän maito. Pikkuhiljaa jätetään sitten se iltamaitokin ja pidetään vain päikkärimaito. Neuvolatäti sanoi, että on tosi yleistä lapsilla, että on vaikeaa luopua pullosta ja kieltäytyy juomasta maitoa nokkamukista tai mukista. Se on kuulemma niin totuttu tapa, ihan kun aikuiselta veisi jonkun tärkeän asian mihin on tottunut. Ja hän sanoi myös, että lapset ovat tässä asiassa tosi erilaisia, niin kuin toki muissakin asioissa, ja että Nellalle selvästi se pullo vain on tosi tärkeä juttu. Hän muistutti, että Nella on kuitenkin vielä pieni ja ei ole huolta, ja että voidaan katsoa vierottamista vaikka lähempänä kahden vuoden ikää. Että se puolentoista vuoden ''suositus'' on tosiaan vain suositus, koska sellaiset on pitänyt määritellä, ja että se on ihan lapsikohtaista.
No tosiaan, nyt en jaksa stressata sitä sen kummemmin. :) Tuttikin meillä on vain unilla, joskus autossa ja joskus julkisilla paikoilla/vaunuissa.

No mutta, asiasta viidenteen. Hampaita Nellalla on meidän laskujen mukaan vieläkin 16kpl, ollut jo pitkään. Ne viimeiset ei sitten millään meinaa tulla, vaikka koko ajan vaikuttaa, että neiti tehtailisi hampaita. Käsi suussa koko ajan ja haluaisi jyrsiä kaikkea, mitä ei enää muuten tee kovinkaan usein. No, kaipa ne sieltä tulee omalla painollaan. Hampaat harjataan aamuin illoin ja jossain vaiheessa se oli maailman hirvein juttu, nyt se on sellanen ihan jees, jos saa välillä harjata itsekin.

Hmm, mitäs muuta vielä... Nella käyttää vaatteissa pääsääntöisesti 86-92cm kokoa ja vaipoissa Pampersin 6-kokoa, housuvaippoja. Mitat saadaan tietää sitten torstaina, odotan jo innolla! :)

Voisin vielä ihan muutaman sanasen kertoa neidin luonteesta. Olen aina puhunut, kuinka Nella on rauhallinen lapsi, ujokin välillä. Vierastuskausia ja eroahdistuksia on ollut paljon, mutta aina menneet ohi. Nykyään eroahdistus ei ole enää samanlaista eikä yhtä pahaa, mutta jos ollaan jossain vähän vieraammassa paikassa niin kyllä Nellalle tulee hätä jos häviän paikalta edes vessaan. Vierastusta ei oikeastaan enää ole, tottakai välillä vähän ujostelee vieraampia ihmisiä, muttei mitenkään kovin paljoa.
Nella on vieläkin silti melko pelokas lapsi, mitä tulee tiettyyn asioihin. Kylpeminen ja suihku ovat yhä maailman kauheimpia asioita, eikä niitä näköjään iloksi muuteta vaikka seistäisiin päällämme. Olen jauhanut tuosta asiasta jo sen verran paljon täälläkin, etten nyt enää viitsi tässä toistaa itseäni. Mutta siis, se pelko on ja pysyy, samoin imuripelko - ja muiden kovien äänien pelko. Eiköhän niistä jossain vaiheessa päästä eroon. :)

Puolueellisesti sanoen, meillä asuu maailman ihanin puolitoistavuotias. Äidin ja isin silmäterä, mummien, ukin, vaarin ja kummien muru, sydäntensulattaja, hupsuttelija. Joka päivä saa nauraa uusille hassuille tempuille, olla ylpeä äiti. Joka päivä saa kiristää hampaita kiukuttelujen takia, seuraavana hetkenä niitä ei edes enää muista. Toistuvasti huomaan ajattelevani; tämä on ihanin ikä. Eikun tämäpäs. Eikun tämä! Jos joskus mietin, että tarvitsisin ihmeen, minun täytyy muistaa, että olen luonut jo yhden ihmeen. Äidin oman rakkaan, Nellan.

Millaisia puolitoistavuotiaita teiltä löytyy? :) Jäikö joku asia mietityttämään? :) Toivottavasti ei ollut liian pitkä ja sekava teksti, kirjotin tätä taas osissa ja väsyneenä. :D

Loppuun vielä tällänen höpölöpö video, hienosti Nella osaa kehonosia. :)

Nellan puheen kehitystä

Meidän pieni 1v 5kk höpöttelijä kehittyy koko ajan hirmuisesti puheessa ja juttua tulee, vaikkei äiti ja isi aina sitä ihan ymmärräkkään. ;) Ihaninta on, kun neiti ymmärtää jo niin paljon!

Nettineuvo-sivuston mukaan vuoden iässä lapsella on n. kolme sanaa ja lisäksi paljon ''omia sanoja''. 

Terveysnettisivustolla sanotaan näin:

Pieni lapsi, joka ei vielä osaa ilmaista itseään puhumalla, kommunikoi käyttämällä ilmeitä, eleitä, liikkeitä, kosketusta ja makua.

• Lapsella on luontainen tarve ja halu hakeutua sosiaaliseen kanssakäymiseen
• 0-6 kk:n ikäisenä lapsen kommunikaatio ei ole tavoitteellista
• Ensimmäiset äänteet syntyvät kiljahduksien, murinan ja kujertelun kautta
• 6-7 kk:n ikäisenä lapsi aloittaa jokeltelun, josta on jo kuultavissa oman äidinkielen sävyjä ja äänteitä
• 6 kk:sta eteenpäin lapsen kommunikaatio on tavoitteellista; hän ottaa ja antaa esineitä sekä alkaa osoittaa esineitä
• Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsi voi tapailla jo ensimmäisiä sanoja

Toisen ikävuoden aikana puheen kehitys on hyvin yksilöllistä. Lähellä kaksivuotissyntymäpäivää toisten sanavarastoon kuuluu muutamia sanoja, toiset puhuvat usean sanan lauseita.

• Lapsi ymmärtää puhetta huomattavasti enemmän, kun osaa sitä tuottaa
• Sanat eivät aina äänny oikein, mutta niiden merkitys on selkeästi ymmärrettävissä
• Ymmärrettävien sanojen lisäksi lapsella on ”omaa” puhetta
• 1½-vuotias osaa tuottaa keskimäärin 10-30 merkityksellistä sanaa
• Sanojen nopean lisääntymisen kautena lapsi oppii noin kymmenen uutta sanaa päivässä
• 2-vuotiaalla on keskimäärin hallussa 250 sanaa (yksilöllisyys: 0-600 sanaa)
• Lauseiden muodostaminen alkaa 1½-2-vuotiaana. Tällöin liitetään yhteen yksinkertaisia sanoja, usein substantiiveja ja verbejä

Nellan esimmäinen sana oli ''äiti'' 8kk iässä. Sitä neiti sitten toistelikin kaikista eniten pitkään, kunnes vähän ennen vuoden ikää, 11kk paikkeilla, alkoi tulemaan muitakin sanoja. Jännää muuten, että ne sanat jota Nella silloin oppi, niin osa niistä on jäänyt pois nykyisestä sanavarastosta ja osa on jäänyt. Esimerkiksi ''vaippa''- sanan Nella oppi n. 1-vuotiaana ja sitä toistellaan Nellalle päivittäin yhä, mutta silti Nella ei sitä enää oikeastaan sano, ainakaan kovin oikein lausuttuna. :D Vaikka tietää sanan merkityksen, osaa avustaa vaipan vaihossa ja ottaa sen pois, viedä roskiin jne.
Samoin on monien muiden sanojen kanssa, että ovat jääneet pois ''muiden tieltä''. Mutta se vissiin onkin aika yleistä, että kun oppii niin paljon uusia sanoja kerralla, niin osa unohtuu ja voi tulla(ja tuleekin) uudestaan taas jossain vaiheessa.



Kun Nella täytti 1v, kuului sanavarastoon:

• ei & joo
• äiti
• isi/ihi/iti
• anna
• kii=kiitos
• kakka
• vauva
• hauva
• tä, häh, höh

Voi kun tuntuu jotenkin kaukaiselta, että Nella olisi osannut vain noin vähän sanoja. Vaikka siitä onkin vain 5kk! Noista sanoista on jäänyt ei, joo, anna, kakka, vauva, hauva, isi ja äiti. ''Kiitos''- sanan Nella sanoo nykyään melkein aina ''kiitti'', joskus myös yrittää sanoa ''kiitos''- sanaa, mutta eipä sillä väliä kun tulee ymmärretyksi. Neiti onkin kova tyttö kiittämään! Aina kun tuo jonkun esineen tai saa jotain kivaa, niin sanoo ''kiitti'' ja myös ruokailun jälkeen ja kun saa pastillin. Välillä neiti sanoo myös ihan hassuissa tilanteissa, esimerkiksi kun olen laittanut hänelle kengät jalkaan tai pessyt hampaat(jota vihaa). :D

Nellan puhe on nykyään ihan erilaista kuin ennen, koska Nella on oppinut toistelemaan paljon sanoja. Vielä ei kaikki mene ihan nappiin ja välillä tulee ihan hassun kuuloisiakin juttuja. Esim. muumipeikko- sanan voi toistaa vaikka ''uukkieikki'' tai ''mammutti'' :D Kova on yritys kumminkin ''vaikeidenkin'' sanoja toistamisessa.



Nellalle on tullut myös omia sanoja, jotka selvästi tarkoittavat aina samaa asiaa. Blogin facebook-sivulle kirjoitinkin tästä(4.1.14):

Nyt luettelen tähän kaikki sanat, jotka Nella tällä hetkellä osaa, ja mitkä nyt tulee mieleen, lisäksi myös ''omat sanat'' jotka selvästi tarkottaa jotain asiaa. Näitä on yli viisikymmentä jo!

- Äiti
- Isi
- Pupu
- Hauva
- Vauva
- Kiitti/tiitti
- Anna/nanna(=anna)
- Pappa(=muumipappa)
- Kukko
- Tonttu
- Amppu/pamppu(=lamppu)
- Oppu/pappu(=loppu)
- He-hei, hei hei
- Mummi
- Hiiti(=hirvi)
- Hui
- Ai, oi, oih
- O-ou(kun jotain hassua tapahtuu, jotain tippuu jne.)
- Ävä(=älä)
- Tä?
- Attuu(=sattuu)
- Pii paa(=piipaa-auto sanoo)
- Kukka
- Mamma(=Muumimamma ja melkeinpä kaikki muumit)
- Mmmy(=Pikku Myy)
- Tuutti(=Tuu-tikki muumeista)
- Haitu(=Haisuli)
- Aapu/Aapo(=Lastenohjelman Kaapo)
- Kiikkaa(=keinuu/kiikkaa)
- Aijaa
- Apu/apua(=apua)
- Ei oo
- Tytti/tyttö(=tyttö)
- Tettu/ettu/attu(=kettu)
- Tutti 
- Aito(=maito)
- Että(=vettä)
- Tukka/tutta(=sukka)
- Hia/hiha/(=hiha)
- Paapi(=ksylitolipastilli)
- Kakka
- Nakka/akka(=nälkä)
- Ei
- Joo
- Poppaa(=kuumaa)
- Paa(=pallo)
- Kaa(=kala)
- Auto (ja monesti sanoo ''prum prum)
- Hau hau (mitä hauva sanoo)
- Uuni
- Tunta(=lunta)
- Toi
- Poi/boi(=pois)
- Kukkuu
- Pöö
- Uua(=ruoka, tulee siis sanasta ''ruoan'', kun monesti sanon Nellalle, että menen laittamaan ruoan)
- Nam nam
- Volvo :DD (isi opettanu :D)
- Huh huh
- Haitu(=Haisuli muumeista)
- Ihhahhaa
- A(:D)/Aoo(=Haloo)
- Aurora- nimen sanoo myös omalla tavallaan, video tuossa kolmantena alla :D



Nellalla on nyt myös muutaman viikon sisällä lisääntynyt hirveästi oma puhe, koko ajan hirveä selitys päällä, mutta välttämättä mitään ei ymmärretä. Neidistä on kehkeytynyt varsinainen papupata; asiaa olisi koko ajan ja kaikille!

Ymmärryksen taso myös jaksaa yllättää lähes päivittäin. Nella tajuaa kauheasti asioita, sellaisiakin mitä ei olla varsinaisesti opetettu. Tämä tietenkin auttaa tosi paljon arjen perustoiminnoissa; neiti ymmärtää tosi paljon tekemisiä ja sanomisia, mitä milloinkin pitää tehdä ja mihin jokin asia pitää viedä, paljon eri ihmisiä ja esineitä jne. Välillä olen ihan vitsillä heittänyt Nellalle jotain, mitä en ole todellakaan ajatellut hänen ymmärtävän ja yllättynyt, kun Nella onkin ihan mukana heti. Jotenkin pelottavaakin, että miten minun ''vauvani'' jo toistelee asioita niin paljon, muistaa, ymmärtää ja avustaa asioissa. Esimerkiksi pukeminen on helpottunut hirveästi, kun Nella niin kovasti siinä avustaa ja ymmärtää pyyntöjä. Nella myös osaa viedä vaipan roskiin, muistaa eri huoneet(esim. ''vie keittiöön/olohuoneeseen, omaan huoneeseen..), tietenkin tärkeimmät ihmiset(kuten äiti, isi, vaari, mummi..) ja kauheasti osaa osoitella esineitä, vaikkapa ''missä lamppu/lintu/hauva/kala/muumimamma/telkkari/ikkuna/kaukosäädin/lelut'' ja näiden lisäksi paljon eri kehonosia, kuten napa, varpaat, kädet, sormet, hiukset, pää, nenä, silmät, posket, otsa, massu, polvi, peppu, korvat, suu... Voi kun neiti osaa jo niin paljon!

Nella ymmärtää, kun sanotaan, että mennään syömään, potalle, vessaan, suihkuun, ulos, autoon, jonkun henkilön luo, muskariin, keittiöön, juomaan maitoa, lukemaan kirjaa... Ihan mahdotonta edes miettiä, mitä kaikkea Neltsu jo tajuaa. Tosiaan kun pikkuinen yllättää minutkin monesti ymmärryksen tasollaan, vaikka vietän neidin kanssa lähes kaiken aikani.

Näiden ihanien, arkea helpottavien asioiden lisäksi, on puheen ja ymmärryksen kehityksessä myös omat ''haittapuolensa''. Neiti ymmärtää jo, miten äitiä härnätään ja ärsytetään.

- Mennään nukkumaan.

- Ei ei ei(ja pään pudistelua)

- Nella, älä viitsi kiljua, kun sattuu jo korviin.

*aina vaan kovempaa kiljuntaa*

- Nyt lopetat ihan oikeasti sen äidin puremisen. Äitiä sattuu!

*mmmmm*- pussausääni ja pusu äidille.

Kuinka hellyttävää samalla,

mutta toisaalta niin ärsyttävää kun ei voi olla vihainen pienelle söpöliinille..

Mutta kaiken kaikkiaan, TAAS totean, että tämä on se ihanin ikä. Niin kuin aina vaan tuntuu, oli neiti sitten minkä ikäinen tahansa. Meidän päiviin mahtuu uhmaa, kiukkua, väsymystä ja vaikka mitä, mutta päällimmäisenä uuden oppimisen riemua, haleja ja pusuja, höpöttelyä ja taitojen kehittymistä, riehumista, lauluja ja leikkejä, kaikkea maailman parasta. Miten toista voikaan rakastaa niin paljon ja miten jostain toisesta voi olla niin ylpeä, että pakahtuu? ♥

Loppuun vielä lyhyt video ihanasta rakkaasta, joka on oppinut laulamaan omalla tavallaan! :D Aina on laulut vähän erilaisia, joskus hyräilyä, joskus lallattelua, mutta kova yritys on! Äiti ei vaan ihan aina ymmärrä, mistä biisistä on kyse. ;)



Toivottavasti muistin kaiken oleellisen nyt tähän kirjata! :)

Millaisia höpöttelijöitä teiltä löytyy? :)

Kavereita kylässä, pottailutaantumaa ja muita kuulumisia

Heips!

Niin kuin otsikosta jo huomaakin, luvassa melkoista sillisalaattipostausta. Paljon asiaa, joten yhdistelen nyt tähän samaan postaukseen. :) Luvassa myös jossain vaiheessa kunnon postaus Nellan puheenkehityksestä, pitäisi vaan saada siihen vielä pari videota ladattua... Saa nähdä milloin se valmistuu. :)

Tänään meillä oli ihania ihmisiä kylässä, Cariina ja Ava(blogi: Sateenkaarivarpaat). Me ollaan siis Cariinan kanssa tavallaan tunnettu jo jonkin aikaa, oltiin samassa lähihoitajakoulussa rinnakkaisluokilla, mutta sillon ei varsinaisesti tunnettu vaan ainoastaan tiedettiin toisemme. Cariina löysi mun blogin jo pitkän aikaa sitten ja ollaan oltu facebook- kavereina jo aikakausia, mutta vasta sitten alettiin jutella enemmän. Lapset ja bloggailu yhdistää. ;)
Ollaan nyt muutamia kertoja nähty ja jutellaan netissä myös sekä luetaan toki toistemme blogeja. Ihanaa on ollut huomata, kuinka samanhenkisiä ollaan, meillä tuntuu olevan paljon samanlaisia arvoja elämässä, samantyyppiset kasvatusmetodit lasten suhteen ja muutenkin synkkaa jutut. Ei ole hiljaisia hetkiä ja juttu luistaa. :)

Ava 11kk & Nella 1v 5kk

Lapsoset tapasivat toisensa ekaa kertaa kun Nellakin oli vielä alle yksivuotias, kerroin siitä TÄÄLLÄ. Silloin eivät oikeastaan leikkineet vielä toistensa kanssa, olihan Avakin vielä aika vauva. :) Nyt olikin sitten jo eri ääni kellossa!

♥ Heinäkuussa -13....

...Tammikuussa -14 ♥

Nauroin juuri Cariinalle, että Nellalla on joku konttausrasismi. :D Jostain kumman syystä Nella ei tykkää konttaavista lapsista! :D Aina kun ollaan suunnilleen samanikäisten lasten parissa, niin Nella leikkii suhteellisen nätisti jne, mutta kun on pienempiä, konttaavia lapsia, niin Nella kitisee ja menee karkuun ja nyhvää mussa. Tosi outoa! Sitten taas jos on pienempiä sylivauvoja, niin Nella on taas kiltisti ja silittelee vauvoja. Hmm. No, jospa se menisi ohi jossain välissä.

Suht nätisti kuitenkin ''leikkivät keskenään'', eli lähinnä Ava laittoi kaiken suuhun, konttaili ympriinsä ja nousi tukea vasten, yritti tehdä kaikkea kiellettyä ja otti Nellan kädestä leluja. Nella taas kitisi ja oli mun perään, suuttui jos kädestä otettiin, oli omistushaluinen omia lelujaan kohtaan ja katseli Avan touhuja kummissaan. Voi noita hassuja pikkuisia!

Ihanat muruset ♥

Tytöt katselee yhdessä ulos :)

Mutta kaikenkaikkiaan kyläily sujui hienosti ja neidit ottivat kunnolla jo kontaktia toisiinsa, naureskelivat ja höpöttivät ja jaksoivat naurattaa meitä hupsuiluillaan. Varmaan kaikista söpöintä oli, kun neidit teki samoja ilmeitä ja matki toisiaan sekä istui vierekkäin arkun kannen päällä varastellen toistensa kädestä leluja. :D

:D :D :D

Toi kuva on niin mahtava, pikku ilmeilijät! ♥ :D

No mutta joo, otsikossa mainitsin ''pottailutaantumasta''. Mehän siis aloitettiin pottailu, kun Nella oli 1v, kun sai synttärilahjaksi toivomamme BabyBjörnin potan. Pottailut alkoi sujumaan ihan mainiosti, Nellalla tuli parin kuukauden ajan melkein joka päivä monta kertaa päivässä pissat pottaan, käytiin aina ruokailujen ja unien jälkeen potalla ja otettiin se mukaan päivärutiineihin. Muutaman kerran myös kakat sai sinne tulemaan. Olin tosi iloinen, että pottailut alkoi sujumaan niin mukavasti ja ei ollut mitään ongelmia, neiti viihtyi potalla ja lueskeli siinä kirjaa ja tarpeiden tultua hurrattiin ja taputettiin ja Nella oli iloinen.

Mutta sitten tapahtui jotain outoa, en edes tiedä mitä. Yhtäkkiä Nella ei vaan enää suostunut potalle, vaikka ennen siinä ei ollut mitään ongelmaa. Mitään ei ollut tapahtunut, ei oltu tehty mitään eri tavalla, mutta jotenkin neiti vaan keksi, ettei enää potalle suostu?!

Nyt ollaan oltu muutama viikko jo pottailematta lähes kokonaan, aina välillä yritetään mutta ei onnistu. Hirveä kiukku vaan tulee, jos koittaa saada tyttöä potalle! Ihan outoa. :o Niin paitsi, suostuuhan Nella potalle... housut ja vaippa tai pelkkä vaippa päällä! Miksi ei sitten ilman vaippaa? Ja suostuu välillä menemään ilman vaippaa niin, että ottaa sen potta-osan pois...

Luulen, että Nella tykkäsi eka pottailusta kun se oli uusi kiva juttu ja sai äidiltä kehuja tarpeiden tullessa pottaan, ja nyt se on jo ihan tylsä juttu eikä jaksa kiinnostaa enää. Ehkä sitten joskus taas? Kaikki kenen kanssa olen jutellut, ovat sanoneet, että pitäkää vaan ihan suosiolla taukoa siitä ja jatkakaa sitten, kun neiti tuntuu siihen valmiilta taas. Niin olen itsekin ajatellut, että näin toimitaan. Ei kai siinä muu auta. Onko tämä jollekkin muulle tutun kuuloista? Onko teidän lapsilla ollut samanlaista? Olen kuullut, että monien lapset ilmoittaa sitten kun ovat valmiita pottailemaan, kun ottavat muilta mallia esim. päivähoidossa ja kertovat sitten itse, kun haluavat potalle ja jättävät vaipat pois lähes kuin itsestään.. No, saa nähdä, en ota tästä mitään stressiä. :)

Me ollaan vietetty mukavia päiviä, ensin mökillä viikonloppuna ja sitten eilen käytiin muskarissa ja kahvilla kavereiden kanssa, tänään tosiaan oli Cariina ja Ava kylässä ja illalla tuli vielä Neltsun kummisetä- ja täti, elikkäs veljeni ja hänen kihlattunsa. He menevät tosiaan kesällä naimisiin ja he kysyivätkin, haluaisinko laulaa heidän häissaän. Apua! Nyt alkoi jännittää. Sanoin miettiväni asiaa. ;) Nellasta tulee luonnollisesti morsiusneito. ♥

Niin joo, ja me hankittiin tänään uusi(vanha) auto! Nyt päästiin romusta eroon ja on vähän turvallisempia matkoja taas. :) Ford vaihtui Volvoon.

Vaarin sylissä mökillä :)

Rakkauskoira ♥♥

Huomenna olisi tarkoitus mennä ''uuteen'' perhekerhoon meidän lähelle, vain viiden minuutin kävelymatkan päähän(!), mutta katsotaan nyt... se kun olisi klo 9-11 ja me yleensä vedellään sikeitä vielä ysin jälkeen aamulla. :D

Nyt vielä loppukevennys, missä Neltsukka esittelee parhaat tanssiliikkeensä! ;)

         

Ihanaa viikkoa kaikille! ♥

Meidän päivä (kuvina)

Heips!

Ajattelin nyt piiitkästä aikaa tehdä postauksen meidän päivästä. Tykkään kovasti lukea niitä muidenkin blogeista ja olen pari itsekin tehnyt. Näitä on kiva lueskella sitten itsekin myöhemmin, kun Nella kasvaa niin hurjaa vauhtia ja jokainen päivä on erilainen. Kiva tallentaa koko päivä kameran muistiin ja tekstinä, ihan mahdotonta olisi muistaa mitä vuosi sitten on vaikkapa tehnyt. ;) Tulen ihan varmasti kaipaamaan tälläisiä päiviä Nellan mennessä hoitoon ja minun palatessa työelämään. Ihana kotiarki, josta nautin niin suunnattomasti. Pikkuisen rakkaani kanssa. ♥

Edelliset samantapaiset postaukset tein, kun Nella oli
n. 3½kk ikäinen   20.11.12
n. 5½kk ikäinen   18.1.13 (eli melkein tasan vuosi sitten!)
vähän alle 7kk     4.3.13
vähän alle 8kk    2.4.13
vähän alle 11kk   2.7.13

Ja nyt Nella on siis 1v 5kk. Näköjään kaikissa muissa ollut vielä alle vuoden, joten onhan noista jo aikaa.. :) Lueskelin nuo kaikki tässä läpi, voi että kun neiti on ollut niin pieni ja suloinen ♥ Tuosta ajasta en muistele hyvällä yöheräilyjä ja aikaisempia aamuja. ;)

2.4.12 ♥

Eilen Nella nukahti yöunille vasta puoli yhdentoista maissa, ollaan kylläkin yritetty aikaistaa nukkumaanmenoa mutta kun ei vaan onnistu. Nellaa ei vaan yksinkertaisesti väsytä ennen kymmentä... Turha kai sitä on lapsen luontaista rytmiä muuttaa, kun vielä kotona ollessani se ei mitään haittaakaan?

Tänään Nella heräsi melko ajoissa, yleensä neiti herää aamuisin korkeintaan vähän ennen ysiä ja myöhäisintään vähän yli kymmenen. Yö meni heräämättä kertaakaan, niin kuin yleensäkin. Pari kertaa viikossa Nella itkeskelee unissaan, näkee pahoja unia tai haluaa aamuyöstä meidän väliin jatkamaan unia. Viime yön kuitenkin nukkui omassa sängyssään heräilemättä. :)

07.45  R lähtee töihin, me tytöt vedellään sikeitä

08.40  Nellan huoneesta kuuluu äännähtelyä, availen silmiäni ja kuuntelen herääkö Nella

08.50  Haen hereillä olevan neidin huoneestaan meidän makkariin hetkeksi ja samalla laitan kahvin tippumaan. Yleensä mennään heti aamupalan tekoon, mutta nyt teki hetki mieli vielä makoilla ja sylitellä sängyssä murun kanssa.. :)

Unenpöpperöinen rakas ♥

Äitiiii, mennään jo!

Sängyllä hyppelyä ja riehumista...

09.10  Vaihdan neidin vaipan. Nella ei jaksa enää olla makkarissa ja kiipeää koko ajan sängyltä alas, joten mennään aamupalan tekoon. Juon ensin oman kahvini(ennen sitä en herää :D) ja sitten laitan neidille puuron ja minulle luonnonjugurttia + mustikkakeittoa. Otetaan myös vitamiinit.

9.30  Aletaan syömään aamupalaa ja Nella syö kaikki viinirypäleet ensin. Ensin ei meinaa puuro maistua millään, mutta lopulta neiti syö kiltisti kaiken katsellen toisella silmällä nauhoitettuja lastenohjelmia.

''Arvaa kuinka paljon sinua rakastan'' ♥ Niiin ihana ohjelma!

Nellan lemppari, muovailuvahaukkeli :D

Vettä ruokajuomaksi

9.45  Lopetetaan aamupala ja mennään pesulle sekä laitetaan astianpesukone päälle

 

9.50  Pestään hampaat

10.00  Nellalle päivävaatteet päälle; Po.P:n paita & Nununu:n legginsit pääsevät ekaa kertaa käyttöön. Jalkaan vielä Lindexiltä sukat, joissa on asuun sopivat liilat tähtijarrut ;)

10.15  Nella alkaa touhuilemaan ja lukemaan kirjoja, jolloin hyödynnän tilaisuuden ja puen omat vaatteet päälle, harjaan hiukset ja alan meikkaamaan. Laitan varmaan sata kertaa Kaapon alkutunnarin päälle, koska se on lopulta ainoa tapa, jolla saan edes hetken meikattua rauhassa. Aina kun tunnari loppuu, niin Nella tuo mulle kaukosäätimen ja saano ''Aapu, oppu'' eli ''Kaapo loppu!'' :D Hassu muru kun haluaa katsoa vaan alkumusiikin. :)

10.30-11.15  Lueskellaan kirjoja, pakkailen tavaroita valmiiksi, siirrän vaunut eteiseen, leikitään, juon toisen kupin kahvia... Otetaan muutama kuva pitkästä aikaa yhdessä, mutta Nellaa ei oikein kiinnosta. :D

11.15  Puetaan toppavarustus päälle ja ulos päästään puolen jälkeen, suunnataan ihanan raikkaaseen pakkasilmaan. Oli niin kaunis sää, lumihiutaleita tippui taivaalta hiljalleen ja aurinko paistoi pikkuisen. :)

12.00  Saavutaan ystävien luokse, jotka asuvat noin kilometrin päässä meistä. A on R:n serkunserkun avovaimo ja sitä kautta ollaan tutustuttu. A:lla ja H:lla on poika, joka täyttää ensi kuussa vuoden. Ihana pikkuinen on oppinut ihan viime aikoina kävelemään, voi sitä söpöä ♥

12-14.00  Leikitään ja kahvitellaan, yhden aikaan Nella syö lounaaksi makaronijauhelihamössöä, jota R teki eilen. :D Makaroni on Nellan ihan lemppariruoka ja menee aina alas kaikissa muodoissa! Suu vaan aukeaa koko ajan ja neiti hokee ''namnamnam''! Syön samalla myös itsekin samaa ruokaa, jota olen ottanut mukaan meille.

14.10  Laitan neidille maidon valmiiksi, joka muuten VIELÄKIN juodaan tuttipullosta päikkäreille mentäessä ja illalla vähän ennen nukkumaanmenoa sohvalla... Puetaan ulkovaatteet päälle ja lähdetään. Olipas kiva käydä kyläilemässä! Nella oppi muuten kylässä uuden sanan: ''uuni'' :)

14.30  Nella on juonut maidon ja nukahtaa samantien

14.50  Ollaan kotona ja siirrän neidin jatkamaan kauneusuniaan parvekkeelle.

14.55-16.20  Äidin omaa aikaa! Siivoilen, aloittelen tätä postausta, selaan postit läpi jne.

16.20  Neiti herää ja vaihdetaan vaippa

16.30  R tulee töistä ja leikkii Nellan kanssa, kunnes n. varttia vaille viisi syöttää Nellalle välipalaksi viiliä & sosetta

17.00  Katsellaan Pikku Kakkosta ja jutellaan, leikitään

17.50  R lähtee kaverinsa(Nellan kummisedän) kanssa kahville ja me jäädään Neltsun kanssa kotiin leikkimään

18.30  Päivälliseksi samaa makaroniruokaa kun lounaaksi, ei uppoa yhtä hyvin kun päivällä mutta ihan ok.

18.45  Ystäväni A(2-vuotiaan M:n äiti, joiden synttäreillä oltiin juuri) tulee kylään, juoruillaan ja A letittää mun ja Nellan hiukset. ;) Leikitään Nellan kanssa ja Nella on jostain syystä ihmeen kiukkuinen.

20.00  R tulee kotiin

20.15  A lähtee kotiin

20.30  R alkaa syöttää Nellalle iltapuuroa ja neiti saa banaania, joka on neidin herkkua. Banaani menee kokonaan, mutta puuro ei...

21.00  Iltamaito sohvalla

21.20  Hampaiden harjaus

21.25-21.50  Leikkiä ja lelujen siivousta(jossa Nella auttaa hienosti ♥), vaipanvaihto ja yöpuku päälle

Hupsut ♥

21.50  Valot pois(Nella rakastaa kun saa iltaisin laittaa valot pois eteisestä ja omasta huoneestaan, sekä laittaa käytävän ''yövalon'' päälle itse), unimusiikki päälle, hyvänyöntoivotukset ja pusut ja halit ja neiti omaan sänkyyn nukkumaan. R jää nukuttamaan.

22.05  Nella nukahtaakin ennätysnopeasti. Me R:n kanssa jutellaan ja ollaan koneilla, katotaan telkkaria yms.

22.50  Nella itkeskelee ja R käy hyssyttelemässä

23.00  Syön iltapalaksi leipää ja riisikakkua & katsotaan salkkarit

23.54  Saan ehkä vihdoin tämän postauksen valmiiksi ja pääsen nukkumaan? ;)

Mukava päivä oli kaiken kaikkiaan! :) Hauskaa viikkoa kaikille ♥