Lilypie Second Birthday tickers

torstai 31. tammikuuta 2013

Hong Kongin tuliaisia ja synttärilahja

Heippa! :)

Tänään alkaa jo aurinko vähän paistaa risukasaan, eilinen päivä meni aikalailla molempien osalta kiukutellessa, mököttäessä, tiuskiessa, hiljaisuudessa.... mutta illalla saatiin sovittua ja tämä päivä on ollut jo hyvä. :) Kulta kävi ostamassa mulle uuden täsmälleen samanlaisen peilin sillä aikaa kun oltiin Neltsun kanssa muskarissa... :D
Tässä nyt vielä kuva siitä rikkoutuneesta peilistä..

Saatiin myös nukuttua kummatkin hyvät, pitkät päikkärit kun Neltsu vetäs muskarin jälkeen kolmen tunnin päikkärit. :) Nyt jaksaa taas!

Nellan ihanat kummit T ja L kävi tuossa vuodenvaihteessa Hong Kongissa lomalla ja toi sieltä ainoastaan kummitytölleen tuliaisia. :D Tämmöistä pientä:


Aivan ihanat lapaset, sisältä tosi pehmeä vuori. Noi on niin söpöt! Tosin vielä aika isot.

Disney-kaupasta Ihaa-avaimenperä, jonka voi laittaa vaikka vaunuihin.

Sain mun äidiltä jo aikaisen synttärilahjan, kun mulla siis on lauantaina synttärit ja silloin ei nähdä toisiamme. Olin toivonut, ettei mitään ''turhaa krääsää'' eli siis ei mitään materiaalia, koska meillä on niin paljon tavaraa tässä kämpässä ja varasto pullollaan. Äidiltä & Isältä sitten sain tämmöisen lahjakortin:




Elikkäs sain Eve Day Spa:han 70e:n lahjakortin, jolla pääsee mm. jalka-, käsi-, kasvohoitoihin ja voi ostaa tuotteita. On mahdollisuus myös käydä edullisemmissa opiskelijoiden tekemissä hoidoissa, jolloin loppulahjakortin voi käyttää tuotteiden ostoon. Oletteko te käyneet kyseisessä Spa:ssa, mitä tykkäsitte? Oletteko käyneet ylipäätään opiskelijoiden tekemissä hoidoissa, oliko ne hyviä?

Äiti sanoi, että tuo on mulle kuulemma hyvä lahjakortti, koska olen ''väsynyt ja hemmottelua kaipaava kotiäiti'' :D Osui oikeaan ;)
Tuon lisäksi mulla olis käyttämättä vielä yksi kasvohoitolahjakortti, minkä sain kummitädiltäni ja kummisedältäni lahjaksi. Kylläpä nyt on hemmottelua tiedossa! :D Vielä kun joskus pääsisi käymään noissa...

Loppuun pari kuvaa Nellasta ja palailen myöhemmin Ikea-ostoksista yms. :)



Ihana pikkunen pömppömaha <3


tiistai 29. tammikuuta 2013

Argh!

Mun oli tarkoitus tulla kirjoittamaan meidän päivästä, mutta... kello on näköjään jo yli puolenyön. Ehkä pitäisi raahata itsensä nukkumaan? Mutta kun ahdistaa. Ei väsytä. Ja silti olisi pakko mennä nukkumaan.

Miehellä alkoi tänään loma, kestää n. puolitoista viikkoa(talviloma + vapaapäiviä). Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa ja odotin, että mies tulee tänään töistä puoli kymmenen aikaan. Hän oli päässyt aikaisemmin ja oli kotona jo 21.15. Ilta meni ihan hyvin, kunnes alkoi normaali kinaaminen siitä, mitä syödään iltapalaksi. Olin syönyt tekemääni jauhelihakeittoa ja lounaaksi ja päivälliseksi, se ei siis oikein houkuttanut vaikka sitä oli vielä jääkaapissa. Leipää tulee syötyä niin usein, ettei tehnyt yhtään mieli. No, siinä sitten laitettiin pyykkejä ja vähän mökötettiin.

Alan tekemään itselleni iltapalaa normaalisti, kunnes menen ihmettelemään mitä mies tekee olkkarissa. Hän oli rikkonut vahingossa lempipeilini, siis sellaisen meikkipeilin, missä on toisella puolella suurentava peili. Ihana sydänpeilini. 

Suutun todenteolla. En ala huutaa, vaan tyypilliseen tapaani kun olen todella vihainen niin vetäydyn omiin oloihin ja alan puhua korostetun matalalla ja rauhallisella äänellä. Monesti olen sellainen nalkuttaja ja saatan korottaa ääntäkin ja tiuskia, mutta kun todella olen vihainen niin käyttäydyin todella ''hallitusti''. 
Eihän siinä mitään, mutta kun mies on nyt parin kuukauden sisään rikkonut Nellan sitterin lelukaaren ja erään juuri ostamamme lasikehyksen ja sitten tuon peilin ja mitäs vielä... niin kyllä se pikkasen tuppaa ärsyttämään. 

R on yleensä tosi rauhallinen ja tasapainoinen. Hän saattaa joskus tiuskia, muttei melkein ikinä huuda. Tänään hän huusi. ''Ootko sä oikeesti tosissas?! VAHINGOSSA rikon jotain ja sä oot tommonen?'' jne jne jne... 

...tiedän, ettei hän tahalteen riko tavaroita mutta ÄRSYTTÄÄ IHAN SUUNNATTOMASTI. 
Siitä lähtien sitten, kun oltiin tuo ''keskustelu'' saatu päätökseen, niin ei olla puhuttu sanaakaan. Tai no, kyllä R tuossa tunti sitten sanoi ''Mä meen nukkuu'' ja en vastannut mitään. 

Kyllä nyt vähän helpotti kun sai tulla tän tänne purkaa. Kiitos ja kumarrus. 

     

maanantai 28. tammikuuta 2013

Viikon suunnitelmat

Mitäs meidän tämän viikon aikatauluun kuuluukaan? Ei mitään kovinkaan ihmeellistä, mutta kirjoitanpa silti. :)

Maanantai 28.1.: Kotona löhöilyä, kaveri vauvansa kanssa tulee kylään. R on töissä 7-21.

Tiistai 29.1.: Kotona löhöilyä, päivällä/iltapäivällä mennään luultavasti A:n ja hänen 1v tyttönsä luokse. R on töissä 7-21.

Keskiviikko: R:lla alkaa LOMA! Ihanaa. Mennään käymään mun äidin töissä ja sitten mennään Ikeaan R:n ja Neltsun kanssa. Ikeasta hankintalistalla:

  • halpissyöttötuoli mummolaan
  • nokkamuki mummolaan
  • lisää ruokaessuja 
  • uudet sohvatyynyt tai tyynynpäälliset
  • päiväpeitto?
  • jos löytyisi veljelle jotain pientä synttärilahjaksi(synttärit 8.2.)
  • joku kukka?
  • lisää ruokalappuja


Torstai: Muskari 11.40

Perjantai: Siivouspäivä!

Lauantai: Mun synttärijuhlat! Täytän 21v. 

Sunnuntai: Lähdetään muutamaksi päiväksi R:n vanhempien luo.

Me, Myself and I

Heippa lukijat.

Olette toivoneet, että kirjoittaisin enemmän myös itsestäni. Myönnän, että se on jäänyt varjoon, koska pikkuinen ihmeemme on tuntunut tärkeämmältä. Ja tietenkin haluan ikuistaa Nellan lapsuutta tänne blogiin enemmän kuin turhaa löpinää itsestäni. Mutta haluan, että opitte myös vähän tuntemaan minua ja pyrin kirjoittamaan aina myös itsestäni, jos on jotain kerrottavaa. :) Tietenkin kerron blogissa omia mielipiteitäni, näkemyksiäni, tapojani tehdä asioita ja mitä teen yms, mutta nyt ajattelin ihan näin konkreettisesti kirjoittaa pienen tietopaketin itsestäni erään kyselyn avulla. :) En keksinyt siihen oikein muutakaan tapaa, kun vaikeaa alkaa itsestään kirjoittaa. Joten vastailin tämmöseen ja samalla laitan vihdoin kuvia itsestäni:


1. Etunimi: Mira (bloginimeni on Miranda, mutta oikea etunimeni on ihan vain Mira. :))
 2. Lempinimi: Mirtsu, Miisku, Miratti, Milatti, Mirtsukka
3. Syntymäpäivä: 02.02.1992
 4. Syntymäpaikka: Kätilöopisto
5. Horoskooppi: Vesimies
6. Mies vai nainen: Nainen
7. Tämänhetkinen koulu: En ole koulussa.
8. Aiemmat koulut: Ala-aste, yläaste ja ammattikoulu pääkaupunkiseudulla.
9. Asema: Kotiäiti, naimaton, avoliitossa.
10. Ammatti: Lähihoitaja
11. Asuinpaikka: Pääkaupunkiseutu
12. Nettinimet: Miranda, Miratsi, Miratti
13. Hiusten väri: Tumma.
14. Hiusten pituus: Melko pitkät
15. Silmien väri: Siniharmaat
 16. Parasta ulkonäössä: Tummat piirteet, esim. kulmakarvat ja ripset.
17. Pituus: n. 163cm
18. Näkyviä arpia: Ei hirveästi.
19. Silmälasit: Ei.
20. Lävistyksiä: Ei muuta kuin reiät korvissa ja toisessa on kaksi.
21. Tatuointeja: Yksi yläselässä.
22. Oikea vai vasuri: Oikea




22. Ensimmäinen paras ystävä: Lapsuudenystäväni, joka on nyt myös Nellan kummi, M. Olemme tunteneet vauvoista asti.
23. Ensimmäinen palkinto/voitto: En muista?
24. Ensimmäinen liikuntamuoto: En muista :D
25. Ensimmäinen oma lemmikki: Hemppa-kani.
 26. Ensimmäinen oikea loma: Varmaan jossain Kanariansaarilla.
27. Ensimmäinen konsertti: Oisko joku tuttisoturi tai jotain.. :D
28. Ensirakkautesi: Mikäköhän nyt sit lasketaan ensirakkaudeksi? Yläasteella oli ainakin eräs.


29. Paras elokuva: En keksi yhtä, mutta tykkään romanttisista komedioista, vihaan kauhuleffoja.
30. Paras TV-ohjelma: Täydelliset naiset, Salkkarit, Käenpesä, Roba, Frendit...
31. Lempiväri: Pinkki
32. Paras laulaja: En keksi yhtä. Tykkään musiikista aika laidasta laitaan, mutten hevistä.
33. Paras bändi: -
34. Lempibiisi juuri nyt: Erin - Mitä tänne jää
35. Paras ystävä: Ei oo yhtä parasta, muutama. :)
36. Paras karkki: Pätkis
37. Paras urheilu: Hmm... lenkkeily, kävely, lentopallo, uinti(ei tosin uimahallissa), zumba
38. Paras ravintola: Vaikka Amarillo. Käyn niin harvoin missään hienoissa ravintoloissa, niin en muista niiden nimiä.
39. Lempivaatteesi: (Vaateyhdistelmä) Legginsit, pitkä toppi ja joku löysä paita/mekko/tunika. Kotona velourlökärit on ihanat, esim. Me&I:n yogat.
40. Lempikauppa: Vaikka Lindex.
41. Lempiaine koulussa: Musiikki, äidinkieli. Psykologia, hoitotyö(sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa)
42. Lempieläin: Koira
43. Paras kirja: En muista kirjailijoita.
44. Paras lehti: Vauva, Cosmo, MeidänPerhe, Kaksplus...
45. Lempikengät: Mustat kiilakorot. Mukavat, hyvät kävellä ja tyylikkäät, ajattomat.

Juuri nyt:

46. Olosi: Väsynyt
47. Sinkku vai varattu: Varattu
49. Syöt: En mitään.
50. Juot: En mitään.
51. Fonttisi: Öööö.. Mikäs tää nyt on..?
52. Online: ?
53. Kuuntelet: Ihanaa hiljaisuutta.
54. Ajattelet: Tätä kirjoitusta.
55. Haluat: Levätä hetken.
56. Katsot: Tietokoneen näyttöä.
57. Olet pukeutunut: me&i:n yogat, vihreä toppi ja musta löysä paita + mustat sukat


Tulevaisuudessa:

58. Haluatko lapsia?: Haluan toisen, ehkä kolmannenkin.
59. Haluatko naimisiin: Haluan joskus. Vielä ei ole mikään kiire.
60. Mille uralle menet?: Olen lähihoitaja
61. Missä haluaisit asua?: Pääkaupunkiseudulla, mutta en ihan keskustassa.
62. Auto: Eiköhän tuo mies sen päätä.

Parasta vastakkaisessa sukupuolessa:

63. Hiusten väri: Tumma
64. Hiusten pituus: Lyhyt
65. Silmien väri: Ei väliä. 
66. Hoikka vai tukeva: Sopiva
67. Söpö vai seksikäs: Söpö
68. Silmät vai huulet: Silmät
69. Suukkoja vai haleja: Molempia sopivasti :)
70. Lyhyt vai pitkä: Pidempi kuin minä, mieluummin pitkä
71. Humoristinen vai vakava: Humoristinen, mutta täytyy olla tilannetajua ja kyky keskustella myös syvällisesti.
72. Romanttinen vai neutraali: Romanttinen, muttei mikään yltiöromanttinen ;)
74. Herkkä vai äänekäs: Herkkä
75. Yhden illan juttu vai suhde: Suhde
77. Häirikkö vai kiltti: Kiltti. En ole oikeastaan koskaan välittänyt ns. pahoista pojista.

Oletko ikinä:

78. Suudellut tuntematonta: Kyllä
79. Juonut alkoholia: Kyllä
80. Polttanut: Kyllä
81. Karannut kotoa: Kyllä
82. Murtanut luita: Kyllä
 83. Särkenyt jonkun sydämen: Kyllä
84. Lyönyt jotakuta: Kyllä
85. Puhunut paskaa selän takana: Kyllä
86. Eronnut jostakusta: Kyllä
88. Itkenyt koulussa: Kyllä

Uskotko:

89. Jumalaan: Uskon johonkin korkeampaan voimaan.
90. Ihmeisiin: Kyllä
91. Rakkauteen ensisilmäyksellä: Tavallaan
 93. Ufoihin: En
94. Sielunkumppaneihin: Kyllä
95. Taivaaseen: Kyllä
96. Helvettiin: En
98. Ensitreffeillä suuteluun: Kyllä
99. Horoskooppeihin: Osittain

Kysykää ihmeessä, jos haluatte tietää vielä jotain. :)

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Vierastamisesta ja kuulumisia

Heips!

Mä oon tänä viikonloppuna viettänyt roppakaupalla omaa aikaa ja käynyt tyttöjen kanssa tanssimassa. Syönyt epäterveellisesti, juonut, bailannut. Kun heräsin yksin omasta sängystä, ekaa kertaa ties kuinka pitkään aikaan niin ettei ketään ole kotona, niin tuli tosi outo olo. Sellainen epätodellinen, muistot ''entisestä elämästä'' palasi takaisin. Tajusin olevani niin onnellinen, kun minulla on lapsi ja mies; ihana perheeni. Jos oikeasti olisin herännyt siitä ja totuus olisi ollut, että herään baari-illan jälkeen takaisin ''villiin ja huolettomaan'' elämään, niin en olisi ollut onnellinen. Nyt vasta elämälläni on sisältöä ja olen onnellisempi kuin koskaan. Vaikka välillä toki onkin rankkaa, niinkuin varmasti kaikilla vauva-arjen keskellä elävillä on joskus, niin en vaihtaisi elämääni toisenlaiseen mistään hinnasta.

Kyllä tuo baarissa käyminen saa tajuamaan, että en kaipaa sellaista. Mutta välillä on kiva ottaa omaa aikaa ja silti sen jälkeen on vaan huono olo siitä, ettei ole ollut perheen kanssa. Ja ikävä tyttöä. Noh, kyllä tämä tästä.

Perjantaina oltiin R:n ja Nellan kanssa R:n serkun luona H:lla. H:lla on 10kk ikäinen tyttö ja Nellalla ja N:lla on ikäeroa siis viitisen kuukautta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi,....
....taas se vierastaminen! Taisin kertoa, kun Nella oli vierastanut äitiäni ja muutama päivä sitten isääni ja nyt sitten tuota kymmenkuista neitiä ja myös H:ta. Ensin Nella oli ihan ok, mutta kun vaatteet saatiin pois ja Nella huomasi olevansa vieraassa paikassa ja oli vieraita ihmisiä, niin kyllähän siitä huuto alkoi. Ja Nella oli tosi itkuinen ainakin puolisen tuntia, loppuaika menikin sitten tosi hyvin ja neiti oli iloinen.
Olen huomannut, että jos joku tulee meille, niin Nella ei vierasta. Kaipa se sitten johtuu paikasta, että koti on niin turvallinen ettei siellä tule vierastettua. Mikä tietenkin on ihan hyvä asia.
Toinen paikka, missä Nella ei ole koskaan vierastanut, on muskari. Mikä on sinäänsä aika jännä juttu, koska siellä on paljon ihmisiä ja vauvoja ja välillä meteliäkin.
Tiedän vierastamisen olevan vain kehitysvaihe ja se menee ohi, mutten olisi uskonut sen alkavan näin nopeasti jotenkin. Kertokaa omia kokemuksia vierastamisesta, kuinka kauan se on kestänyt ja miten häiritsevä tekijä se on ollut arjessa? Me kumminkin ollaan sellaisia, että nähdään paljon kavereita, käydään kylässä, kaupoilla, vanhemmilla, sukulaisilla ja meillä käy paljon vieraita.
Juuri eilen puhuttiin Nellan kummin M:n kanssa, että hänen pikkuveljensä oli vierastanut tosi paljon minun äitiä, kun A oli vauva. Ja sitä oli kestänyt vaikka kuinka kauan! Ja A oli vierastanut oikeastaan kaikkia naisia, aika hassua. Aina alkoi itku, jos joutui jonkun naisen syliin.
Toivottavasti Nellalla ei kovin pahana tämä vaihe tulisi ja siitä päästäisiin nopeasti eroon. :)
Tämä netistä lukemani teksti kyllä lohduttaa hieman:
''Kun vauva vierastaa, voivat vanhemmat olla tyytyväisiä. Lapsi tunnistaa omat vanhempansa muista ihmisistä ja hän on muodostanut kiintymyssuhteen vanhempiinsa.''
Jos aihe kiinnostaa, lukekaa lisää TÄÄLTÄ

Tänään oltiin perhepäivällisellä mun vanhempien luona ja sinne tuli myös mun veli kihlattunsa kanssa(=Nellan kummit) ja mun mummi. Syötiin sisäfilepihviä, kanafileitä, kukkakaalipaistosta, namihyvää salaattia, valkosipuliperunoita ja jälkkäriks korvapuusteja ja laskiaispullia kera hillon, kermavaahdon, mantelimassan, lämmitetyn maidon ja kahvin. <3 Nam!! Pikkasen oli parempaa kun viikonlopun roskaruoka.
Nyt Nella ei vierastanut ollenkaan. Kai se sitten vähän riippuu sen hetkisestä mielialasta ja että mummila on niin tuttu paikka Neltsulle.

Mutta nyt mennään iltapuuhiin ja huomenna alkaa taas arki! Mies menee 14h työvuoroon. Mulle tulee kaveri kylään, jolla on kuukauden ja 10 päivää nuorempi vauva kuin Nella. <3 Eli n. 4,5kk.

Loppuun laitan vielä kuvia meidän ihanasta neidistä:

Nella juo jo tosi hienosti itse nokkamukista, vaikka välillä tähtäys ei ihan onnistu ;)


Nella pääs kokeilemaan ekaa kertaa tota ostoskärryissä istumista! :) Hienosti osasi.



Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! <3

torstai 24. tammikuuta 2013

Vaateostoksia

Nella lähdös postiin, vauvamuskariin ja shoppailemaan
Taas mä olen shoppaillut. Ja taas enimmäkseen Nellalle. Siis miten äidit pystyy johonkin shoppailulakkoon? Mulle on kehittymässä kehittynyt vakava lastenvaateriippuvuus. Päivitin facebookkiinkin tästä:



Kyllähän mä sit sain kommentteja ja muutaman kanssa puhuttiin, että pitäis perustaa varmaan joku vertaistukiryhmä :D Tää on vakava ja kallis addiktio!

No mutta, jos nyt esittelisin sitten niitä vaatteita. :D POMPdeLUX:n tilaus tuli ja tämmösiä tilasin: 




Muskarin jälkeen mentiin vähän shoppailemaan vielä. Mulla on joululahjaks saatuja lahjakortteja vielä paljon, joten niitä menin sitten käyttämään.. Eli ei mennyt edes paljoa rahaa ;)

Lindex:ltä:
80cm tunika, oisko tää ollut -50%

Seppälästä:
Itselleni ruskea neule, kuva vähän vääristää väriä. Tää on sellanen tosi pitkä malli. -70% :)
KappAhl:sta:

80cm, venyvät ihanat housut, normihintaisena


Normihintainen 80cm body
Näiden lisäksi postista tuli tänään ne H&M:ltä tilatut 80cm perusharmaat collegehousut, kun oli jäänyt viime tilauksesta pois vahingossa. Itselleni ostin myös alushousut ja rintsikat, kerrankin jotain muuta väriä kuin mustaa. Eli valkoista! :DD

Ja FB-kirppikseltä tilasin tämmöset valloittavat ampparihousut:

Semmosta tänään! :) Muskarissa oli taas kivaa, tää oli nyt kolmas kerta. On kiva kun ollaan alettu muiden äitien kanssa tutustua toisiimme ja kaikki juttelee toisilleen, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Jäin tänään muskarin jälkeen vaihtamaan Nellan vaippaa niin juttelin muutamien kanssa vähän enemmän kun he jäivät syöttämään/pukemaan lapsia yms. :)
Tämän jälkeen käytiin mun isän töissä moikkaamassa sitä ja tilattiin sinne ruokaa. Mun isällä on pieni firma, jossa on mun isän lisäksi kaksi työntekijää. :)

Kirjoittelen muita kuulumisia jossain vaiheessa, loppuun suloinen kuva neidistämme joka osaa istua ilman tukea(on osannut jo jonkin aikaa) :)

tiistai 22. tammikuuta 2013

''Äiti, mikset sä syö?''

Otsikossa esiintyvä lause on sellainen, mitä en halua että lapseni koskaan kysyy minulta. Mutta miksi äitiyden myötä syömisestä on tullut niin vaikeaa? Mieluummin käytän sen ''oman ajan'' johonkin muuhun kuin syömiseen. En jaksa tehdä ruokaa, en jaksa syödä, ei tee mieli mitään. Sitten nälkä yltyy niin kovaksi, että illalla miehen tullessa kotiin vedän ihan hirveän annoksen ruokaa! Ei ole tervettä, ei.

Mistä tämä johtuu? Miten ei ole aikaa syömiseen muka? Mä olen aina tykännyt ruoasta ja tykännyt maistaa erilaisia ruokia. Ja en mä sitä sano, etten söisi jos ruoka tuotaisiin mun eten. Jos mulla olisi kokki, joka tekisi mulle ruokaa aina kun haluan ja saisin itse päättää viikon ruokamenun ja kokki sen minulle tekisi, niin ei siinä olisi mitään ongelmaa. Mutta miksi ruoan tekeminen on niin vaikeaa?

Ja ei tosiaan pelkästään se ruoan tekeminen. Nytkin mulla on jääkapissa iso pizzapala, jauhelihakastiketta ja spagettia, jauhelihakeittoa, leipätarvikkeet + leipää, kasviksia... Mutta en silti syö vaan kirjoitan tätä. En vaan ymmärrä mikä muhun on mennyt.

Raskaana ollessa söin hyvin. Minun oli pakko, sillä minulla oli raskausajan diabetes. TÄÄLTÄ voit lukea lisää raskausdiabeteksen ruokavaliosta. Mutta lyhyesti sanottuna raskausdiabeteksen tärkein hoito on oikea ruokavalio. Monipuoliseen ruokavalioon kuuluu täysviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, rasvattomia tai vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita sekä pehmeää rasvaa sisältävää levitettä tai öljyä. Energiamäärään – siis ruuan määrän – tulee pysyä kohtuullisena, jotta paino ei nouse liikaa ja verensokeri pysyy mahdollisimman hyvin hallinnassa.
Joten huolehdin syömisistäni, herkuttelin todella vähän ja mittailin verensokereita. Minun oli pakko syödä säännöllisesti, muuten oloni oli tosi huono ja heikotti. Söin aamupalan, töissä vielä vähän aamupalaa, kun lapsilta jäi yli(siis en niiden lautasilta vaan puurokattilasta tai ylijäämiä leipiä yms..) ja sitten lounaan ja ivän mittaan hedelmiä/vihanneksia/leipää välipalaksi ja vielä illalla söin kunnolla. 

Silloin kun imetin, niin syöminen tuli jotenkin automaattisesti. Kai sitä ajatteli, että on pakko syödä jotta lapsi saisi tarvittavan määrän maitoa ja ravintoaineita ja ajatteli lastaan. Mutta nyt kun kaikki on omissa käsissä, niin ei syöminen huvita. Välillä en edes huomaa näläntunnetta.


Eilen oli aika peruspäivä ruoan suhteen. Aamulla kun tein Nellalle puuron, tein myös itselleni. Söin puurolautasellisen + omenahilloa seassa. Join kaksi kuppia kahvia.
Iltapäivällä ystäväni tuli kylään ja join pari kuppia lisää kahvia ja yhden pullan kun ystävä toi niitä mukanaan. Sitten en syönytkään mitään kun seuraavan kerran vasta joskus 10-11 aikaan illalla. Tehtiin R:n kanssa pitaleipiä, paistettua sipulia ja kebabbia + kasviksia. Ja kokista. 
Terveellisyyden huippu...
Monesti päiväni menee samalla kaavalla. Aamupuuron syön ja sen jälkeen en välttämättä mitään ennen iltaa. Kahvia lipitän päivän mittaan kera maidon ja se ei tosiaankaan ole terveellistä. Kai se sitten vähän täyttää, kun jaksan niin hyvin. Mutta täytyy myöntää, että olenhan minä väsynyt! Verensokerit laskee ja uuvuttaa, on jaksamaton olo kun ei syö!  

Ahdistaa se ajatus, että Nella ei oppisi terveellisiä ruokailutottumuksia, kun meillä ne on niin huonot. R on myös tottunut syömään epäsäännöllisesti ja huonosti. Ja ikävä myöntää sekin, että syömme usein roskaruokaa. Ainakin kerran viikossa käydään mäkissä/tilataan pizzaa tjn. Se on vaan niin helppoa. Meidän perusruokaa on tortillat, jauhelihakastike & spagetti, kanawokki, nuudeli yms. Välillä syödään paistettua lohta ja perunamuussia ja välillä makaronilaatikkoa. Ihan terveellistä ja helppoa, mutta samantyyppistä. Jauhelihaa syödään varmaan eniten. Ikuisuusongelmana on; mitä tänään syötäisiin? Joskus aiheesta saadaan kina aikaiseksi kotona tai ruokakaupassa.

Haluan, että kun Nella kasvaa niin syödään joka päivä(aina kun se on mahdollista) yhdessä ruoka ruokapöydässä, jutellaan päivän kuulumiset ja ollaan perheenä yhdessä. Haluan, että Nella oppii syömään erilaisia ruokia ja tosiaan että syödään siinä ruokapöydän ääressä eikä esim. katsota telkkaria/lueta lehteä samalla!

Tunnistaako joku muukin itsensä tässä tekstissä? Osaako joku äiti samaistua minuun?

Mikä neuvoksi!?