Lilypie Second Birthday tickers

maanantai 30. syyskuuta 2013

Ihan pihalla




Mukahauska otsikko viittaa ulkoiluun. Asia, joka ei ole sitten oman kurahousuajan jälkeen ollut minulle mikään maailman mieleisin asia. Joo, no, tulihan sitä silloin teininä pyörittyä ulkona tuntikausia putkeen, mutta sitä ei nyt oikein voi reipashenkiseksi ulkoiluksi ainakaan kutsua. Notkuttiin milloin missä, koulun koriskentällä, ala-asteen pihalla, päiväkodin katoksessa, jopa metsässä. Eikä tosiaan tehty mitään terveellistä tai ajateltu tulevaisuutta...

...no mutta se siitä nuoruusmuistelusta! En tosiaan ole kovinkaan ulkoilmaihminen. Ihmetyttää kyllä, että miksi en ole, koska äitini on aina ulkoillut meidän kanssa tosi paljon, kun oltiin lapsia. Äitini onkin aina sanonut, että hän ei innostunut askartelusta tai lautapeleistä, mutta me sitten ainakin ulkoiltiin isolla U:lla; paljon! Jossain vaiheessa äitini toimi epävirallisen virallisesti perhepäivähoitajana naapuripihan lapsille meidän ollessa kotona ja silloin oli pakko ulkoilla jopa enemmänkin; monta eri-ikäistä lasta ja yksi aikuinen... you get the point?

Lapsen myötä, yllätys yllätys, olen minäkin edes vähän yrittänyt. Koliikkiaikana oli vain pakko kestää se muutama minuutti kuunnellen sydäntä särkevää huutoa, kun puki lapsen ja itsensä ja äkkiä ulos. Muistan sen tuntuneen ihmeeltä; Nella hiljeni kuin olisin painanut virtanapin off:ille saman tien kun astuimme rapun ovesta ulos. Siinä vaiheessa päätin, että minusta ja raikkaasta ulkoilmasta kyllä tulee vielä kaverit. Hitaasti, mutta varmasti.
Ensimmäinen vaunulenkki ♥♥♥
Talvea ja toppavaatteiden pukemista odotellessa....
Nykyään ulkoilulla on tietenkin ihan eri merkitys, kun silloin vaunulenkkiaikana, ja älkää nyt erehtykö luulemaan, että sitäkään olisin into pinkeänä joka päivä harrastanut monta tuntia. Ehei. Mutta kuitenkin sen verran, että välillä sain jopa taputella itseäni selälle ja olla ylpeä. Ja jos nyt viitsin tässä myöntää, niin ylpeä olen itsestäni aina nykyään myös kun saan itseni ja lapsen kammettua ulos, edes tuohon omalle pihalle, vain meidät kaksi. Ja sitä tapahtuu koko ajan enenevissä määrin. Hyvä minä!
Kivempaahan se tietenkin olisi kävellä tuonne reilun viiden minuutin kävelymatkan päähän asukaspuistoon ja napata mukaan puiston viereisessä talossa asustelevat kaverit(muskarista tutut J ja S), mutta meille kelpaa vielä vallan mainiosti tuo taloyhtiön pihakin, siihen kun pääsee ilman vaunujakin hyvin ja Nella jaksaa kävellä siihen.

Nella ei vielä ihmeemmin osaa vaatia, että haluaisi puistoon eikä vain tuohon samalla pihalle, siinä kumminkin on ne tärkeimmät, eli keinu, hiekkalaatikko, jopa pieni leikkikatos, hiekkaleluja, pihakeinu.... Eikä ole kertaakaan heilauttanut eväänsäkään karatakseen aitaamattomalta pihalta. Kiltti tyttö? Vai ei ole vielä vaan ymmärtänyt selkeää pakotietä läheiselle autotielle ja parkkiksille? ;)
Tuosta tulikin mieleeni, kun oltiin eilen ystäväni A:n lapsen nimpparijuhlilla ja sain kuulla taas? kuinka rauhallinen lapsi meillä on. Tuntuu jotenkin niin jännältä, että minulla on muka rauhallinen lapsi! Olen aina ajatellut, että sitten kun minä saan lapsen niin oksat pois ja kävyistä viis, mutta ei! Olin väärässä, TAI ehkä tämä tästä vielä muuttuu... :D Koputan puuta, että neiti pysyisi noin rauhallisena, mahdollisen uhmaiänkin saapuessa...Toisaalta, vertailukohteena juhlissa oli A:n tyttö M, joka on 1v 9kk ja melkoinen ikiliikkuja, sellainen tosi energinen pakkaus, joka juoksee tuhatta ja sataa, uhmaa löytyy ja kiljuu sydämen kyllyydestä kun sille päälle sattuu. Suloinen tyttö, ja niin erilainen luonteeltaan kuin Nella. Tai sitten se on ikäerosta kiinni?

Minä kuvailisin Nellaa lähinnä ehkä vähän ujoksi vieraammissa paikoissa, suhteellisen kiltiksi, todella herkäksi ja melkoisen vieraanvaraiseksi. Sellainen kultamussu, joka kuitenkin kiukuttelee sitten kotona äidille ja isillekin oikein olan takaa, jos hänen ylhäisyyttään ei jokin miellytä tai jotain tosi hauskaa juttua ei saa tehdä.
Äitini sanoo, että Nella on hyvä sekoitus minua ja R:aa. Omaa tahtoa löytyy, mutta myös rauhallisuutta.
Isin ja vaarin kanssa mato-ongella ♥
Mutta, taas poikkesin aiheesta. :D Piti puhua siitä ulkoilun rakastamisesta ja ei-niin-rakastamisesta.
Niin kuin tuossa muutama postaus sitten mainitsin, niin lapsen silmin maailma näyttää ihanalta. Vuodenajat ilakoivat eri väreissään, maasta löytyy mitä mielenkiintoisempia juttuja ja tuo taivaskin on niin kauniin värinen. Miksi aikuiset kadottavat lapsenmielisen tavan tarkastella asioita ja huomata elämän ihmeelliset asiat?
Ulkona tämä kaikki jotenkin vielä kulminoituu. Ulkona on lapsen mielestä niin älyttömän mielenkiintoisia juttuja, ettei mitään rajaa! Ja mikä onkaan sen parempaa, kun tutkailla niitä oman ihanan lapsen kanssa?!?
Vau, lehtiä!
Hmm....
Oho, mitä siellä on!
Ongelmana minulla sinäänsä ei ole se ulkoilu. Ulkoilu oman murun kanssa on oikeastaan kivaa. Mutta se lähteminen! Se on se vaikea osuus. Lapsen pitää olla syönyt, vaippa vaihdettu ja perusasiat kunnossa. Lapsi pitää pukea säänmukaisiin varusteisiin(mikä sekään ei ole ihan iisi juttu aina) ja tehdä asiat oikeassa järjestyksessä. Pitää ennakoida, pitää valmistella. Pitää varautua eri tilanteisiin. Okei, ei ehkä niinkään tarkasti jos tosiaan vaan tuohon omalle pihalle menee, mutta jos vähänkin kauemmas, niin mukana pitää olla vähintäänkin muutama tarpeellinen juttu. Ai niin, ja sitten jopa ne omatkin tärkeät jutut, kuten avaimet, kännykkä ja vesipullo(jota ilman en lähde mihinkään, enkä myöskään ilman kurkkupastilleita).

Kun lapsen on saanut ruokittua, vaipan vaihdettua, puettua, niin sitten itse pitäisi olla supernopeasti valmis; vessassa käynti, pukeminen, kaikki mukaan... Oho, hiukset jäi harjaamatta ja naama on kun petolinnun pe...ppu, mutta eipä se mitään. Kunhan nyt päästään sinne ulos ja nopeasti, lapsellakin alkaa olla kuuma. Ai niin, mutta missäköhän se tutti on... Nella, mihin olet vienyt äitin avaimet? ...ja siinä vaiheessa hiki virtaa jo molemmilta ja huomaan, että Nella on ottanut jo oman pipon, kengät ja sukat ja lapaset pois. Ja uutta rumbaa kehiin vaan.

Kun vihdoin päästään ulos, pahimmassa tapauksessa alkaa sataa kaatamalla, enkä ole varautunut kuravarusteisiin. Tai haistan jotain ei-niin-mukavaa neidin kolmen vaatekerroksen alla. Tai sitten kaikkeen tähän on mennyt jo niin paljon aikaa, että Nella onkin jo ihan väsynyt tai nälkäinen tai janoinen. Tai itse unohdin sen hemmetin vesipullon ja yhtäkkiä suu tuntuukin kuivemmalta kuin aavikolla konsanaan.

Tai sitten ei. Kaikki sujuu vallan mainiosti, niin kuin yleensä. Nella on heti rappuun päästyään elementissään; jes me mennään ulos!! Käytävillä raikuu ilonkiljahdukset ennen kun ollaan edes ulkona. Ja sitten siellä ulkona; kaikki on tosiaan niin ihmeellistä ja ihanaa kun voi vaan kuvitella. Raikas ilma, syksyn putoilevat lehdet.... Kikatuksen aikaan saava keinu, hiekkalaatikon ihmeellinen maailma.... 
Ja hei, äiti, näetkö sä tuon etanan?

lauantai 28. syyskuuta 2013

Pompin (innosta) ihania uutuuksia & kutsut

Eli oltiin 8.9. sunnuntaina Katariinan luona POMPdeLUX-kutsuilla, niin kun taisin mainitakkin, että sinne oltiin menossa. :) Muutenhan kaikki meni hyvin, mutta... Nella oli superväsynyt, eikä kovinkaan seurallisella tuulella. Neiti kun suostui nukkumaan puolen päivän aikaan vain 50min päikkärit ja kutsut alkoi vasta viideltä... Nellaa ei sitten oikein kiinnostanut mikään, paitsi tietysti kielletyt asiat, kuten mennä vaaterekin alle, pureskella ilmapalloja, levitellä näytekappaleita ympäriinsä, varastaa kyniä, itkeä nuken perään, kiivetä pöydälle ja kitistä muuten vaan. Hetkeksi neiti rauhottui mun syliin juomaan maitoa, päivällinenkin jäi välistä.. Noh, ainakin tiedän, etten ehkä ensi kerralla ota neitiä mukaan jos haluan oikeasti keskittyä kutsuihin tai jopa sosialisoida. Yleensä Nellan kanssa on mennyt kutsut hyvin, jos ollaan oltu vaikka perhekahvilassa. Siihen on kyllä varmaan syynä se, että a) on aamupäivä ja neiti pirteänä b) paljon muita lapsia keiden kanssa leikkiä, usein samanikäisiä c) äiti ei ole stressaantunut siitä miten kaikki menee :D

No, mutta se siitä! Oli ihanat kutsut kyllä, esittelijä oli loistava, tarjoiltavat(mitä nyt kerkesin maistamaan) suussa sulavia ja kaikki kohdillaan.
Livenä vaatteet tietysti veivät sydämen, jälleen, olihan se arvattavissa. Paljon tuli sellaisia uusia must have- juttuja, mitkä ei netin kuvissa niin sykähdyttänyt, mutta livenä senkin edestä. Olen kyllä sinäänsä ylpeä itseeni, että tilasin oikeasti suurimmaksi osin käytännöllisiä vaatteita, enkä vaan jotain prinsessahörhelötylliä, miten minut tuntien saattaisi käydä. Tuli tilattua oikeasti sellaista, mitä vaatekaapista uupuu ja mitä olen suunnitellutkin ostavani Nempulle syksyksi. Kuten lämpimää neuletta ja fleecetakkia, pitkähihaisia paitoja(bodejen käyttöä vähennetään koko ajan), pitkää housua, huivia ja pitkähihaista tunikaa(miksi niitä lyhythaisia on kertynyt niin paljon?!? Haloo daiju, syksy tulee on täällä...)

Ja nyt siihen tilauksen esittelyyn! Suurimman osan sain kuvattua neidin päällä ja lisäksi laitoin pompin sivuilta tuotekuvan, niin näkee vähän paremmin millainen vaate on kyseessä. :)


Granada Little Zip Fleece
'' Tuttu fleecemme on nyt entistäkin pehmeämpää – aivan kuin nallekarhu! Fleecessa on korkea kaksikerroksinen pystykaulus sekä kanttaukset kaikissa reunoissa ja edessä pitkin vetoketjua. Mukaviin ja pehmeisiin taskuihin mahtuu paljon satumaisia aarteita.

Saatavana: Rose, Blue ja Ice Blue
''


Tämä todellakin on unelmanpehmeä! Pehmein vaate varmasti mitä Nellan vaatekaapista löytyy. Niin ihana ja tätä voisi vaan hipelöidä. :D Varmasti todella lämmin ja hyvä päällä. Tälläiselle fleecetakille olikin tarvetta, syksy kun on tullut jo melko kylmänä valitettavasti. Menee myös talvella loistavasti, vaikkapa haalarin alla, mökillä sisälläkin tai leudommalla ilmalla esim. autoreissun ajan.

Kooksi valikoitui 86cm. Olisi varmaankin pitänyt ottaa 80cm, sillä tämä on tosi reilu. Tai no oikeastaan pituudelta jo hyvinkin käytettävissä, mutta hihat on melko pitkät vielä. Tuossa toisessa sovituskuvassa huomaa tuosta Nellan ylhäälläolevasta kädestä, että hihassa on kiva resori ja jää tuolla lailla pussille, mikä on vain plussaa! Silti hihat tuntui roikkuvan aika paljon, kun tätä pidettiin. No, eipä sillä niin väliä ole jos vaikka ulkohaalarin alle menee, kun sinne ne hihat jää. :)
Voi meidän lyhytraajaista neitiä! :D Aina kaikissa vaatteissa hihat on liian pitkät ja pienempää kokoa ei monesti viitsi ostaa, kun muuten on liian lyhyt tai ei ole yhtään pituudessa kasvuvaraa.

Houston Little Pants
'' Jos tyttösi kaipaa mukavia housuja, Houston-samettihousut ovat juuri oikea valinta. Niissä on tilaa liikkua päivän leikeissä ja taskuissa voi säilyttää pieniä aarteita. Housuissa on joustava rypytys vyötäröllä ja lahkeissa, ja niissä on täysvuori pehmeää jerseymateriaalia.

Saatavana: Rose, Wine ja Ice Blue
''

Välillä on pikkasen haastavaa näiden sovituskuvien ottaminen, kun ei tuolle yksveelle voi vielä selittää, että pysy paikallaan niin otetaan kivoja kuvia. :D Pitää aina koittaa jotenkin hämätä, ennen kun kerkeää lähteä karkuun. :D No mutta joo, tässäpä ihanat housut! Kokona 86cm. Meillä nämä on vielä aika haaremimalliset ja melko pussimaiset näiden kait on tarkoituskin olla. Tämä malli istuu ihanasti neidille, kun on joustava vyötäröresori ja lahkeissa napakat resorit, niin ei haittaa vaikka on pituuttakin pöksyissä ylimääräistä. Varmasti pitkähihaiset housut, niin kun lasten haaremihousut tuppaa kivasti olemaankin, nimenomaan noiden resorien ansiosta. Ihanat! ♥

Durham Little LS Tshirt
Koko 86cm, väri: rose
Koko 92cm, väri: cerise

'' Jos pitää röyhelöistä, tämä on varmasti mieluisa valinta. Hartioiden suuret röyhelöt antavat pienelle tytölle tosi kauniin tyylin. Edessä on kullanvärinen LOVE-painatus. Kirjaimet muodostuvat eri aiheista, joten lähde löytöretkelle jännittävään seikkailumaailmaan. Valmistettu Öko-Tex-standardin 100 mukaisesti.

Saatavana: Rose, Blue, Cerise ja Ice Blue  ''
 Sopii kivasti vaikka edellisen kuvan Houston Little Pantseihin!
Ensinnäkin anteeksi tuosta super huonolaatuisesta kuvasta... ei ollut nyt mitään muuta kuvaa kun unohdin ottaa. :/ Tuossa neiti on Lindexin sovituskopissa heiluttamassa peilejä... :D (kuvassa muuten Pompin huivi, mikä kohta esittelyssä myös!) Tämä paita pääsikin Pompin tämän tilauksen vaatteista ensimmäisenä päälle ja sopii niiiiin ihanasti Lindexin röyhelöpyllyleggareiden kanssa! Kyllä sai neiti kehuja perhekahvilassa vaatteista ja kauppakeskuksessa yksi nainen tuli sanomaan ''Ai teillä on päällä uusinta Pompia, ihana!'' :D Hassua. Otin rosen värissä 86cm koon ja se on oikein sopiva nyt ja hihoissa kasvuvaraa, jälleen. Pinkkiä ei olla vielä kokeiltu, mutta veikkaan sen olevan vähän reilumpi kyllä ja saa odotella jonkin aikaa käyttöä.
Tämä paita on paljon ihanempi livenä kun kuvissa. Kuvasta ei huomaa, kuinka paljon tuota röyhelöä oikeasti on hihoissa ja mä tykkään kyllä tosi paljon! Ihana prinsessapaita, joka sopii myös loistavasti arkikäyttöön ja on helppo yhdistellä. Tätä voi käyttää myös varmasti liivimekkojen alla kivasti ja tuo vähän särmää asuun röyhelöiden ansiosta. Onneksi tilasinkin tätä siis kaksin kappalein, toisen hempeän vaaleanpunaisena ja toisen räväkän pinkkinä! Olisin kyllä voinut ottaa mieluusti myös niissä kahdessa muussakin värissä, alelistaan lähtee kyllä ainakin Ice Blue- värissä jos niitä on vielä silloin saatavilla! Sopisi siinä värissä ihanasti seuraaviin pöksyihin....

Clarksville Little Pants
'' Nämä collegehousut sopivat yhtä hyvin kotona oleskeluun kuin leikkipuistoonkin. Ne ovat aivan ehdottomat kaikille tytöille. Paljeteissa ja kimalteissa ei ole säästelty. Clarksville-housuissa on ribbineulosta ja nauha vyötäröllä sekä vetoketjut taskuissa.

Saatavana: Ice Blue, Rose ja Blue
''

Isin ostama paita...
Nämä hurmaavat kimallepökät otin koossa 86cm ja on vielä reilut, mutta näitäkin voi hyvin käyttää jo nyt pussimaisempana mallina. Ehkä odotan vielä kuitenkin vähän neidin kasvamista, sillä nämä jää tuosta haarovälistä vähän hassusti vielä pussittamaan, niin ei vielä otetakaan ehkä käyttöön. :) Näiden kanssa vähän jännittää, että miten kestää pesua... Myyjä suositteli pesemään nurinperin pesupussissa ja aion kyllä noudattaa sitä ohjetta kunhan vaan muistan ja mies ei ole pesuvuorossa... :D Uskoisin näiden kumminkin pitävän kimalluksensa hyvin.
Harkitsin, otanko rosen värisenä vai tämän ice bluen, mutta päädyin kuitenkin tähän. Eiköhän meiltä löydy niitä tyttömäisen sävyisiä vaatteita ihan tarpeeksi, nyt on aika vähän muuttaa suuntaa ja ostaa välillä edes osittain neutraalimpaa. ;) Näitäkin on helppo yhdistellä, eikö menisikin ihan hyvin jopa yksivärisen pinkin yläosan kanssa?! Seuraavaan vaatteeseen yhdistettynä oli mielestäni ehkä liian poikamainen look....


 Bangkok Little Blouse
'' Pitkähihainen T-paita, jossa on supertrendikäs spray-tyyli. Ehkä äidin vaatekaapista löytyy jotain samantapaista? Valmistettu Öko-Tex-standardin 100 mukaisesti. Pestävä erillään tai samankaltaisten värien kanssa, koska vaatteesta voi irrota väriä.

Saatavana: Grey, Rose, Ice Blue ja Blue ''


Jalassa Pompin ihanat röyhelöhousut ♥

Tälläinen tunika/pitkähihainen paita tuli tilattua Ice Blue- värissä, kokona 86cm. On nyt juuri sopiva ja hihoissa taas kasvuvaraa. Tämä on vähän eri näkönen livenä kun nettisivuilla ja jotenkin olikin vähän poikamainen, sellainen ''vaarinpaitamainen''. Mutta oikein yhdisteltynä toimii myös pikkutytöllä. ;) Ärsyttää vaan kun noita nappeja on melko vaikea napittaa tuolla vilkkaalla taaperolla, kun ovat tuossa edessä. Mutta eiköhän niistäkin selvitä. ;) 

Huntsville Little LS Tshirt
'' Huntsville on perussarja, jossa on hienoja kapeita kultaraitoja. Käytä T-paitaa erilaisten mekkojen, tunikojen tai neuleiden alla ja tuo arkeen ripaus juhlaa. Materiaali on ihanan pehmeää ja tuntuu mukavalta päällä.

Saatavana: Rose, Black, Curry ja Blue ''
Aivan ihana kultakimalleraitainen paita, joka sopii mainiosti mekkojen ja tunikoiden alle, mutta myös tälläisenään. Helppo yhdistellä mihin vaan! Tähän sopisi kivasti joku pirteämpi alaosa tai tosiaan vaikka mekko, mutta sovitinpas nyt noiden mustien housujen kanssa ja näinkin on kyllä kiva. :) Voi kun tuo tyttö antaisi pitää pantoja ja pinnejä päässä niin toisi vähän söpöyttä asuun...
Kokona paidassa 92cm ja yllätyin, että oli näinkin sopiva. Hihoissa on söpöt pikku röyhelöresorit, joten ei roiku pitkinä, jes!

Dhaka Little Pants


'' Pehmeät ja kauniit raitahousut, joissa on mukana lurexia. Tosi rennot housut, joita voi käyttää arkena, mutta jotka voidaan myös stailata tosi cooleiksi.

Saatavana: Rose, Ice Blue, Blue ja Black ''

Aivan mielettömän suloiset housut! En ole varmaan edes tälläisiin ennen törmännytkään lasten housuissa. Ihanaa kimalletta, hyvät resorit lahkeissa, kivan malliset ja söpöjä pieniä yksityiskohtia! Tuo takatasku, jossa on rusetti, on niin ihana. ♥ Ensin kun nämä näin kutsuilla, niin ajattelin, että on varmaan sellaista kutittavaa materiaalia ja ei olisi niin hyvät jalassa. Mutta mitä vielä! Sisäpuolelta nuo on ihan eri tuntuiset.
Otin nämä mustana, vaikka houkutti kyllä se rosen sävykin näissä... mutta katsotaan, jos alesta kotiutuisi vielä toisetkin. Näitä on tosi helppo nyt sitten yhdistellä kirkkaampiin tai hempeämpiin sävyihin. :) Kokona näissä 92cm ja vähän on reilut vielä pituudesta, mutta voi jo käyttää resorien ansiosta. Katsotaan nyt tuleeko jo käyttöön vai jääkö vielä kaappiin odottelemaan...

Irvine Little Gardigan
 Tämä neuletakki on pehmeä ja kaunis sekä helppo pukea. Täydellinen kylmiin talvipäiviin. Siitä on hieno neulekuvio, ihanat puunapit sekä joustinneuletta kaula-aukossa, hihansuissa ja helmassa.

Saatavana: Rose ja Grey 
Niin lämpimän oloinen ja ulkonäöltään myös kolahtaa muhun. Jotenkin tämä eroaa perusneuleista ja on tosi monikäyttöinen. Mökille, autoon, talveksi, syksyksi, alkukevääksikin. Menisiköhän jopa viileänä kesäpäivänä illalla? Jaa-a, saa nähdä. Mutta tosiaan, rakastuin tähän! Eikä mun mielestä ole kyllä hinnallakaan pilattu: 23,95€. Peruskaupoissa kun saattaa aika samoissa hinnoissa tämäntapaiset pyöriä ja tämän uskon olevan kyllä laadukkaampi ja parempaa materiaalia. Eikä ole muuten yhtään sellaista kutittavaa, jos joku miettii sitä. :) Tämä olisi kiva myös harmaana, mutta ehkä ei ole nyt tarvetta kun on tämä ja tuo fleece ja muutama muukin enemmän ja vähemmän paksumpi neuletakki talveksi. Otin koon 92cm, kun aattelin että menee sitten varmasti koko talven, kun tuon fleecetakin otin koossa 86cm niin ei ole sitten samaa kokoa kahta lämpimämpää pitkähihaista. :) En ole tosiaan tätä vielä Nellalle kerennyt sovittamaan, mutta uskoisin olevan iso vielä. Plussaa kyllä noista hihan resoreista, jotka näyttää napakalta! :) Tästä neuletakista muuten tulee jotenkin ihana sellanen mummolafiilis tai jotenkin vanhanaikainen olo... :D Ehkä tälläisiä oli omassakin lapsuudessa? Ja noi puunapit, onko vähän hienot! Ja käytännölliset.

Copenhagen Little Blouse
 '' Hieno tyttömäinen pusero, jossa on napitus selässä ja röyhelöitä etupuolella. Allover-painatuksessa on pieniä käpyjä, jotka muodostavat hienon kuvion. Puserossa on jerseyvuori.

Saatavana: Cerise, Ice Blue ja Curry ''
Värinä cerise ja kokona 92cm. Love love love it! Paljon ihanempi tämäkin livenä kun kuvissa. Tosi miellyttävää, ilmavaa materiaalia ja silti sopiva talveksikin sisävaatteeksi, kun on vähän paksumpi kumminkin. Varmaan tosi hyvä päällä, ja tämän kanssa on helppoa leikkiä. Ei varmasti hierrä, purista, eikä ole liian kuuma, vaan juuri sopivan hengittävä. Ja tarviiko ulkonäöstä edes sanoa, että on tosi suloinen ja pirteä?! ;) Hihat tietenkin taas pitkät... mutta muuten hyvän kokoinen. Voi kulta, kasvata käsiäsikin välillä. ;D 
Tämä voisi kotiutua meille myös muissa väreissä...!

Havana Scarf

'' Havana-huivin allover-painatuksessa on pieniä lehtiä ja lintuja.
Kaunis huivi, jota voidaan käyttää monin eri tavoin. Koko 63 cm x 165 cm.

Saatavana: Curry, Rose, Ice Blue ja Grey ''

Rento nukkumistyyli :P
Suloinen yhden koon huivi myös pääsi neidin syystamineisiin, rosen värissä. Tämä on niin muunneltava, että jopa minä pystyn käyttämään tätä ja Nella varmasti monta vuotta, kunhan säilyy hyvänä. Tämä on sävyltään juuri sellainen, että sopii varmaan lähes kaikkien meidän vaatteiden kanssa! Voisiko tämän yhdistää punaiseen? Mitä mieltä olette? Meillä on nimittäin Reiman punainen välikausihaalari ja vihjeenä voin sanoa, että ainakin toisessa talvihaalarissakin punaista on... Mutta ehkä me käytetään sitten ihan talvella kunnon paksua huivia tai kauluria. 
 
Siinäpä nyt oli meidän tilausta!
Oletteko te hullaantuneet POMPdeLUX:n vaatteisiin
ja mitäs teille kotiutui tästä mallistosta? :)

Ihanaa syysiltaa ♥

torstai 26. syyskuuta 2013

Pullo pois- projekti

Heippa!

Meillä on alkamassa nyt uudet ajat, nimittäin tein päätöksen tuossa vähän aikaa sitten, että voisi alkaa kokeilemaan tuttipullosta vierottamista. Korvikkeesta siirryttiin kokonaan pois suurinpiirtein kun yksi vuosi tuli täyteen ja aloitettiin kevytmaito(johon siirtymistä harjoiteltiin asteittain sekottaen korvikkeeseen). Nella juo itse tuttipullosta tosi hyvin ja pullo tuntuu olevan neidille aika tärkeä. Päikkäreille Nella nukahtaa melkein aina maitoon, juoden itse vaunuissa tuttipullosta ja sitten siirrän hänet ulos nukkumaan. Nella nukkuu 1-2 päikkärit päivässä, vaihtelee ihan sen mukaan mitä päivässä tehdään ja milloin Nella on herännyt aamulla ja miten nukkunut yönsä. Nella juo maitoa yleensä kolme kertaa päivässä; aamupäivällä ennen ekoja päikkäreitä n. 11.30-13 aikaan, ennen tokia päikkäreitä(joskus nukahtaa, joskus ei) n. klo 16-18 ja illalla ennen nukkumaanmenoa sängyssään 20.30-21.45 aikaan. Maitoa menee kerralla pari desiä.
Tutti laitetaan aina itse suuhun maidon juomisen jälkeen!
Ruokajuomaksi(ja janojuomaksi) Nella juo edelleen vettä nokkamukista ja saa siis veden aina nokkamukista. Olen joskus kokeillut, miten Nella juo maidon nokkamukista, mutta se ei silloin ainakaan onnistunut. Tarkoituksena olisi nyt siis siirtyä siihen, että ruokajuomana olisi maito nokkamukista ja myöhemmin normimukista, ja janojuomana vesi ja unimaidoista ja maidon lämmittämisestä päästäisiin pois mieluiten kokonaan. Saa nyt nähdä... Neuvolassa sanottiin, että olisi hyvä olla puolitoistavuotiaana vieroitettu tuttipullosta ja viimeistään kaksivuotiaana tutista. Tutti onkin sitten taas asia erikseen, mutta ensin koitetaan nyt saada pullo pois ja sitten jossain vaiheessa tutti. Vaikkakin toki pyritään, että tuttia ei syödä muuten kuin nukkumaan mentäessä, väsyneenä ja välillä autossa/vaunuissa. Neidillä vaan on paha tapa salaa jemmailla noita tutteja ties minne ja sitten yhtäkkiä tuleekin leikeistään tutti suussa. Hmph...

Aloitettiin nyt tämä pullosta vieroittaminen illasta. Nella ei ole enää aikoihin nukahtanut illalla maitoon, vaikkakin juo sen itse pinnasängyssään. Maidon juomisen jälkeen alkaakin monesti riekkuminen sängyssä; nousee istumaan, seisomaan, kitisee, heittelee tuttia maahan, naureskelee, haluaa leikkiä ja peuha sängyssä kunnes väsyy ja nukahtaa. Ja meistä jompikumpihan on siis vieläkin vieressä siihen asti, kunnes neiti nukahtaa... Joten unikoulu ei silloin joskus onnistunut, kun sitä koitettiin. Olisi varmasti pitänyt koittaa sitä aikaisemmin ja uudestaan ja olla tiukkana, mutta mutta. Ei olla oikeastaan edes koettu sitä niin ongelmalliseksi, että oltaisiin vieressä nukahtamiseen asti. Nella on kuitenkin vielä pieni lapsi ja varmasti ei jonkin ajan kuluttua tarvitse meistä jompaa kumpaa siihen viereen ja sitten tuleekin uudet rutiinit, kuten iltasatu jne. Alettiin miettiä, että oikeastaan koitettiin lopettaa se vieressä oleminen vain siksi, että se on neuvolan ja muiden asiantuntijoiden ja ei-niin-asiantuntijoiden mielestä hyvä. Miksi meidän pitäisi lopettaa lapsen vierellä oleminen, kun siitä ei yksinkertaisesti tullut mitään ja lapsi tuntuu kaipaavan meitä vierelleen? Voisin toki olla ihan eri mieltä, jos olisin yksinhuoltaja ja ''joutuisin'' nukuttamaan yksin joka ilta lapsen, mutta onneksi minulla on kovahermoinen, rauhallinen, ihana isä lapselleni, joka jaksaa olla pikkuisemme vierellä nukahtamiseen saakka. Täytyy myöntää, että R nukuttaa Nellan varmaan viikossa viisi kertaa ja minä pari, jos sitäkään. Eikä oikeastaan koskaan valita. ♥ No, mutta se siitä ja asiaan taas...!

...Tosiaan, ajateltiin, että iltamaidosta luopuminen olisi helpointa. Päätettiin, että koitetaan tehdä niin, että neiti saa juoda maidon sohvalla meidän kanssa itse köllötellen, sitten vaihdetaan vaippa ja pestään hampaat ja hetki vielä sylitellään tai touhuillaan rauhassa, luetaan vaikka kirjaa tai tehdään muuta kivaa ja rauhallista yhdessä ja sitten vasta laitetaan neiti nukkumaan. Rutiinina meillä on ollut pitkään jo perus iltapuuron ja potalla käymisen jälkeen rauhallinen unimusiikki, pimeä huone, iltapusut- ja halit, hyvänyön toivotukset jne, ja niistä pidetään nyt kovaa kiinni. On tärkeää, että muut rutiinit pysyy nyt samoina, kun koitetaan vieroittaa tärkeästä asiasta illalla, niin lapsen turvallisuuden tunne säilyy.
Seuraava vaihe meillä olisi, että jätetään pullo kokonaan pois illalla ja neiti saa juoda nokkamukista maidon. Ajattelin, että voisi kokeilla ensin maidon juomista ruokailun jälkeen nokkamukista sohvalla ja sitten kun neiti oppii juomaan myös nokkamukista maidon, niin siirrytään siihen, että iltapuurolla saa samaan aikaan juoda maitoa. Kuulostaako ihan hyvältä teidän mielestä?
Sitten, kun tuokin onnistuu, niin aletaan myös päivällä siirtämään maidon juominen nokkamukiin ja ruokailuihin. Viimeiseksi jätetään pois aamupäivän maito tuttipullosta, koska se tuntuu olevan vielä se ''tärkein maito'' ja siihen neiti melkein aina vielä nukahtaa. Saa nähdä miten päikkäreille nukahtaminen tästä lähtien sitten onnistuu.

Tänään aloitettiin nyt tämä kokeilu jo illasta. Iltatoimien jälkeen annettiin sohvalla neidille maitopullo ja ensin Nella tuntui olevan ihmeissään ja ei juonut maitoa kunnolla, mutta nopeasti sitten alkoi juomaan hyvin ja rauhottui. Siinä sitten hetki syliteltiin, annettiin tutti yms ja n. vartin päästä vaihdettiin vaippa ja vietiin nukkumaan. Ei mennyt varmaan kun vartin verran, kun neiti oli sikeässä unessa!! Jeee! Ainakin siis tämän illan perusteella tuntuu tuo jo onnistuvan, toivottavasti jatkuu yhtä helposti tämä alku edes. Koputan siis puuta... Pienillä askelilla eteenpäin. :)


Nyt olisi ihanaa kuulla teidän kokemuksia, mielipiteitä, vinkkejä!
Milloin te olette alkaneet vieroittaa pullosta? Miten onnistui?
Miten aloititte vieroittamisen? Miksi juuri niin? 

Uskoisin tämän olevan meille ihan hyvä tapa, saa nähdä sitten kun ollaan pidempään koitettu ja edetty askel askeleelta. Ei tässä mikään kiire ole, neiti ei ole vielä edes 1v 2kk. Hiljaa hyvä tulee. :)
Nella on muuten nukkunut taas yöt tosi hyvin, tuossa viikko/pari viikkoa sitten oli sellainen ihme vaihe, että heräili öisin huutamaan ihan paniikissa ja vain syliin ja viereen ottaminen auttoi. Nyt on kumminkin taas nukkunut yönsä hyvin ja korkeintaan kerran itkenyt vähäsen. Enää ei tarvitse edes tuttia laitella öisin, kun neiti löytää sen itse ja ei enää tarvitse sitä niin paljoa muutenkaan. Ihanaa, toivotaan että näin jatkuisikin. :)

Rentouttavaa iltaa kaikille! ♥

ps. Nempula on niin söpö, kun oppi jokusen aikaa sitten pyörimään ympyrää ja nyt sitä pitää aina tehdä ja samalla tanssia, kun tulee musiikkia. :') Ihana! Muskarissa muuten alkoi viimeksi soimaan kappale, jossa laulettiin jotain että ''pyöritään, nyt pyöritään'' ja samantien Nella alkoi pyöriä, vaikkei kukaan edes näyttänyt esimerkkiä. :O Olin ihan ihmeissäni, että miten tuo nyt voi ymmärtää jo noin paljon ja neiti sai muiltakin kehuja. :) Nykyään myös kun alan laulamaan Nellalle, niin heti alkaa pyöriminen, tanssiminen ja jalan hakkaaminen maahan, se on niin suloista! Jollain olisi muuten mahtanut olla hauskaa olla kärpäsenä katossa yksi päivä, kun koko meidän pieni perhe pyöri ympyrää eteisessä mun laulun tahdissa.... :D

ps2. Nella osaa sanoa omalla tavallaan nyt taas uusia sanoja, kuten ''vaippa''. Kun neidille sanoo potalla käynnin jälkeen, että laitetaan/haetaan vaippa, niin Nella sanoo ''appa'', ''aippa'', ''pääppa'' tjn. :D Nuo kaikki kuulostaa kuitenkin tosi paljon vaippa-sanalta ja neiti oikein painottaa vikaa tavua. :D Muutaman kerran Nella on nyt myös sanonut ruokapöydässä ''että'', ennen kun alkaa juomaan vettä. Hmm, mitäköhän muita uusia niitä on tullut... Paljon Nella toistelee kaikkea koko ajan ja koittaa matkia, aina ei vielä ihan tavut mene oikein tai jää kirjaimia puuttumaan, mutta kumminkin. :) Nella on myös alkanut sanomaan ''oo'' tai ''ohhoh'' tai muuta vastaavaa esimerkiksi kun pyllähtää istumaan tai jokin asia tippuu. :D Nella myös on alkanut laittaa huulet törrölleen ja huutamaan ''ooooooo'' ja lähes juoksee ympäri kämppää. Onkohan tuolla lapsella kaikki ihan kunnossa? :D

Ai niin, Nella on myös oppinut nyökyttelemään ja sanomaan ''joo'' ja myös pudistamaan päätään(jota on tehnyt jo pidempään) ja välillä sanomaan ''eieieieiei'' samalla. :D
Tänään tehtiin Nellan kanssa ruokaa ja Nempula oli mun sylissä, kun paistoin kanasuikaleita ja tein wokkia. Selitin siinä sitten vaihe vaiheelta, että ''nyt paistetaan kanat ja pitää sekoittaa hyvin, kanaa ei saa syödä raakana niin pitää paistaa joka puolelta..'' ja jotain tollaista, niin neiti koko ajan tomerana siinä nyökkäili ja sanoi ''joo'', ''joo-o'', haha ihan kun olisi ollut kokkikoulussa ja imenyt tietoa itseensä! :D
Ai niin ja vielä pitää mainita, että Nella näyttää nykyään kieltään usein, kun tekee jotain omasta mielestään hassua esimerkiksi. :D

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Syksyisiä (Nellan) kuulumisia

Moikka!

Kaipa sitä vihdoin pitää myöntää, että se on saapunut. Syksy. Lehdet putoilee puista ja täyttää maan keltaisen sävyillä, illat alkaa viiletä ja tuuli on paljon napakampi, illat pimenee aikaisemmin ja aamulla saa vetää sukat jalkaan herättyään. Ihmisillä näkyy syystakkeja ja lapasia, sataa vettä ja ehkä vähän masentaa. Mutta vain ihan vähän.


Jännää miten nykyään keksii jokaisesta vuodenajasta paljon hyvääkin. Niin se lapsi vain mullisti koko mielenkin. Ennen sitä ei syksystä paljoa välittänyt, mua kun on aina tupannut vähän tosiaan ahdistamaan syksyn tulo, kesän loppu ja talven alku. Vihaan pimeyttä, vihaan kylmyyttä. Mutta Nella on tosiaan tuonut valon elämään, jopa tähän syksyyn.

Kuinka ihanaa on katsoa pientä taapertavaa neitiä syyshaalarissaan, kikattaen pipo silmillä, kävellen kovaa vauhtia kiinnostavan värisen lehden luo. Kuinka ihanaa on tutkia yhdessä vesipisaroita ulkokalusteiden päällä mökillä, jäädä vain tyttöjen kesken kun isimies viettää viimeisiä kalareissujaan ja tietää isinkin nauttivan olostaan, katsella muuttolintuja taivaalla, haaveilla jo joulusta ja kynttilöistä, istua hiekkalaatikolla kyllästymiseen asti ja kerätä käpyjä, märkiä lehtiä ja kiviä ja ylipäätään vaan katsella tuota riemua. Miten joku voikaan iloita niin pienistä asioista, tai oikeastaan sellaisista asioista mitä itse ei edes nää. Tuntuu kuin koko maailmankuva olisi avartunut yhtäkkisesti.
Monesti kun kävellään käsi kädessä, pysähtyy Nella yhtäkkiä ihmettelemään jotain. Minä en välttämättä edes huomaa, mitä tuo neiti niin ihmettelee. Voin vain kuvitella, mitä Nella sanoisi, jos osaisi jo puhua; ''Äiti, ota nyt silmä käteen ja katso! Tuolla menee etana! Tuolla on maailman kaunein punertava lehti! Katso, vesipisara tippuu juuri puusta! Katso, tuossa ovessa on jännän näköinen ruuvi!'' Olen alkanut itsekin katsoa asioita eri tavalla, huomata oikeasti niitä pieniä juttuja ja koittanut katsoa lapsen silmin. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa, pientä kulkijaa.
 Nella myös nukkuu paljon paremmin viileämmällä ilmalla, on aina nukkunut. Saa nähdä nyt, on toki ihan eri asia, kun neiti on taapero eikä vauva. Mutta ainakin viime talvena ja muutenkin Nella on nukkunut ulkona aina sitä paremmin, mitä viileämpi ilma on ollut. Pakkasilla saattoi vedellä monia tunteja putkeen, kun sitten lämpimällä ilmalla heräili ja nukkui levottomammin. Äidin tyttö. Olen nimittäin ihan samanlainen, vihaan nukkua jos on kuuma ja pitäisin ikkunaa auki kesät ja talvet tai vähintäänkin tuuletinta päällä, mutta R on taas ihan erilainen tämän suhteen.
Ei ole kyllä mikään ihmekään, että Nella nukkuu paremmin viileässä, kun kesähelteellä. Eihän kukaan nyt nauti kuumassa nukkumisesta, vai? Paljon ihanempaa olla lämpimien vaunujen suojassa, lämpimästi puettuna kirpeässä syysilmassa.

Mitäs muuta meille kuuluu? Neiti kasvaa ja kehittyy koko ajan niin kovaa vauhtia, että eihän tässä pysy perässä! Kävely on melkein juoksua, uusia sanantapaisia tipahtelee koko ajan, palikkalaatikkoon laitetaan oma-alotteisesti jo niitä vaikeankin muotoisia palikoita ja neiti jaksaa touhuilla yksinkin paljon. Onhan Nella ennenkin viihtynyt yksin leikkiessään, mutta nyt leikit on jotenkin monipuolistunut hirveästi. Neiti jaksaisi laittaa ämpäriin/kippoon/laatikkoon pieniä esineitä vaikka kuinka kauan, sitten ottaa pois ja laittaa toiseen kippoon ja niin edelleen. Hirveä keskittyminen päällä koko ajan, kunnes keksii taas uuden kivan jutun. Neiti jaksaa koko ajan vaan enemmän ja enemmän keskittyä kerrallaan yhteen juttuun.

Paljon ihania juttuja on tapahtunut kehityksessä, mutta myös sellaisia ''huonompia''. Omaa tahtoa on alkanut löytyä ja se ''itken-ja-raivoan-ja-kiukkuan-niin-kauan-kun-saan-mitä-haluan-''-vaihe on myös täällä. Eilen Nella loukkaantui verisesti, kun ei saanut leikkiä mun kännykällä. Siis herranjumala sitä huutoa ja kiukkua! Lopulta sitten meni isin luo ja sai sieltä lohdutusta. Mikä nyt ehkä on sinäänsä mielestäni vähän väärin, koska jos kiukkuaa noin typerästä asiasta, kun että äiti kieltää leikkimästä kielletyllä jutulla, niin sitten isi lohduttaa? Hmmm, no... Onhan Nella vielä aika pieni ja tunteet heittelee kuin tuuliviiri. Mutta siitä en kyllä oikein tykkää, että sitten R heltyy ja antaa oman kännykänsä neidille kun äiti on niin ilkeä, eikä anna omaansa. Taitaa olla melkoiset keskustelut jossain vaiheessa, että kasvatuksessa pitäisi pitää yhteistä linjaa... ja onhan niistä keskusteltukin. 

Nellalla on tulossa vissiin muuten taas hampaita, sen verran kiukkuinen oli eilen tokien päikkäreiden jälkeen ja kuolasi paljon ja laittoi käsiä suuhun ja järsi kaikkea. Kurkistettiin sitten suuhun, niin näyttäisi siltä että olisi taas tulossa. En enää edes pysy laskuissa! Nella tekee hampaita aina ryppäissä eli monta kerrallaan. Hyvin on kuitenkin nukkunut. Tänä viikonloppuna heräsi lauantaina varttia vaille seitsemän, torkkui vielä vähän jossain siinä välissä ja sitten noustiin n. kymmentä vaille kahdeksan. Tänään heräsi joskus kasin aikoihin. Yöllä ei ole itkenyt kertaakaan, jes!



Nellan ollessa nyt n. vuoden ja puolentoista kuukauden ikäinen, lempparijuttuihin kuuluu:
♥ Kiipeäminen ja kiipeilyn yrittäminen eri paikkoihin
♥ Esineiden laitto kippoihin ja pois ja palikoiden laitto palikkalaatikkoon
♥ Kirjojen lukeminen ja kuunteleminen ja katseleminen
♥ Mainoslaulut
♥ Muskari, laululeikit, musiikki, tanssiminen, leikkipiano
♥ Isin kanssa riehumisleikit. Miten ne samat leikit ei saa yhtä kovaa kannatusta, jos äiti yrittää? :D Mutta ihanaa vaan, kun noilla on jo selkeästi ne omat isitytär-jutut, mitä äiti ei tajua!
♥ Yhä oma peilikuva
♥ Ilmaan ''heittäminen''
♥ Kutittelu
♥ Sylissä istuminen, halailu ja pusuttaminen
♥ Nuket, pehmolelut ja niiden hoivaaminen ja haliminen
♥ Läheiset ihmiset, nyt jopa vaarikin on jo ihan kiva :D

♥ Keinuminen! Niin keinussa ulkona, kun omalla keinulampaallakin keinuminen

♥ Kännykät, tietsikka, kaukosäätimet ja muut elektroniikkalaitteet... (lue: kaikki kielletty)
♥ Aikuisten kanssa leikkiminen yhdessä. Nella rakastaa jos istun hänen kanssaan lattialla ja vaikken edes tekisi mitään, niin aina pitää omien leikkien lomassa tulla antamaan haleja vähintään parin minuutin välein :')
♥ Kun Nellaa kehuu, se saa aikaan taputuksia, tuuletuksia ja ison hymyn
♥ Muiden lasten kanssa leikkiminen ja muiden lasten näkeminen
♥ Dublot, legot ja niiden ''rakentaminen'', laittaminen yhteen ja irrottaminen
♥ Marakassilla soittaminen ja muut soittimet
♥ Ksylitolipastillit on ihan lempparia! (saa yhden lounaan, välipalan ja päivällisen jälkeen, aloitettiin niiden antaminen n. kolmisen viikkoa sitten)
♥ Hampaiden harjaus VAIN ITSE on kivaa
♥ Koirat ja muut eläimet on hauskoja
♥ Tietyt lastenohjelmat, tykkää esimerkiksi tosi paljon Kaapo-ohjelman laulusta ja aamulla Pikku Kakkosen muovailuvahaukkelista, jossa toivotetaan nimpparionnittelut :D
Muutenkin kaikki laulut, mitä nyt telkkarista sattuu tulemaan, on ihan parhaita Nempulan mielestä :)
♥ Laittaa itse kenkiä jalkaan, ottaa pois, laittaa hattu päähän, ottaa pois, huivi kaulaan ja ottaaa pois jne. :D Eli pukemisen harjoittelu ja riisuminen
♥ Verhon/peiton yms. taakse meneminen ja piiloon meneminen ja sitten pitää huutaa ''kukkuu!'' + muut piiloleikit
♥ Asioiden ihmettely äänen kera ja osoittaminen ja tykkää kun asioita nimetään hänelle
♥ Äänikirjat
♥ Kun neiti lähtee karkuun, niin tykkää kun häntä ''jahtaa'' ja ottaa yllättäen kiinni :D Hirveä kikatus tulee!
♥ Ruoista lemppareita on banaani, leipä, juusto, marjat kuten mustikat ja vadelmat, päärynä, omena ja kotiruoka. Tykkää paljon makaronilaatikosta, lihakeitosta, jauhelihakeitosta, vihanneslaatikosta, perunamuusista... oikeastaan kaikesta kotiruoasta. Ei ole allerginen tietääksemme millekään. Vedestä tykkää myös ja tietysti maidosta, juo kevytmaitoa. Myös hapanmaitotuotteet kelpaa, maitorahkasta ehkä tykkää vähiten niistä.
Itse syöminen on ihan lempparijuttu ja sitä harjoitellaan nyt kovasti, siis lusikalla. Kauan on osannut jo sormiruokailla hienosti.

♥ Astianpesukoneen tyhjentäminen, varsinkin aterimet osaa hienosti ojentaa yksi tai kaksi kerrallaan
♥ Kaikessa muussakin ''auttaminen'' :D Ruokakasseja on kiva tyhjentää myös esimerkiksi
♥ Ulkoilu

Olisihan niitä juttuja vaikka kuinka, mutta nuo tuli nyt ensimmäisenä mieleen! :) Sellainen on meidän päivänpaiste. Ihana pieni rakkaamme, voi kun voisin suojella sinua kaikilta maailman kolhuilta, mutta kun en voi. ♥
27.9.12 eli melkein tasan vuosi sitten :') ♥
Nyt ♥
 
Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella
muovailtiin huolella

Ethän sä ikinä
kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit
korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa
et se sinut musertaa

 
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä
Sen tajuu vasta jälkeenpäin
Taidat aavistaa jo sen
Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

 
Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat

 
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille! ☻♥