perjantai 5. huhtikuuta 2013

Ensimmäinen ja toinen yö omassa huoneessa

Heips!

Piti jo eilen tulla kirjottelemaan, mutta en oo vaan jaksanut ja ehtinyt ja oli muskaria ja shoppailua ja ja ja..
No mutta asiaan! Siirrettiin siis toissapäivänä Nella omaan huoneeseen nukkumaan ja jänskäilin, mitenköhän yö mahtaa sujua. Ja hyvinhän se sujui! Nukahdettuaan Nella itkeskeli pari kertaa puoliunessa, mutta rauhottui sitten ja seuraavan kerran itkeskeli meidän mennessä nukkumaan puolen yön aikoihin. Olen aina ajatellut, että Nella herää siksi silloin, kun menemme nukkumaan, kun kuulee meidän äänet samassa huoneessa, peiton kohinan jne, mutta näköjään se ei ole sitten niin. Koska Nella ei kyllä voi kuulla omasta huoneestaan kun asetumme nukkumaan omaan makkariimme. Juttelin tästä äitini kanssa ja hän oli sitä mieltä, että voihan olla, että Nella havahtuu siihen kun puheensorina, telkkarin äänet ja muut äänet hiljenevät, kämppä rauhoittuu ja meidän ääniäkään ei enää kuule unensa läpi. Voihan se toki olla niin, koska eilen oli ihan sama juttu, että Nella heräsi meidän mennessä nukkumaan.


Ekana yönä sitten Nella kumminkin kahden tutinlaiton jälkeen nukahti ja nukkui koko yön aamuun asti, jolloin R kävi laittamassa tutin n. seitsemän aikoihin ja jatkoi sitten vielä unia puolisen tuntia! Eli puoli kahdeksaan asti, mikä on tosi hyvin meidän pikku aamuvirkulle. Aloin myös miettimään, että nukkuisikohan Nella omassa huoneessaan pidempään aamulla, kun siellä on tosi paljon pienempi ikkuna kun meidän makkarissa ja siksi aamuaurinko ei pääsisi paistamaan niin hyvin aamulla ja Nella nukkuisi paremmin pimeässä? Saa nähdä, parin yön/aamun perusteella on vielä vaikeaa tehdä arviota.

Viime yö sujui vähän huonommin, mutta kumminkin ihan hyvin. Nukutus oli pitkästä aikaa melko haastavaa ja neiti rääkyi pää punasena puoli tuntia kunnes nukahti. Tämän jälkeen illalla itkeskeli vielä muutaman kerran, mutta se kesti aina ihan muutaman sekuntin ja neiti rauhottui itsekseen.
Kun menimme nukkumaan, niin Nella sitten heräsi taas, mutta rauhottui nopeasti muutamassa minuutissa. Yön aikana sai kumminkin rampata laittamassa n. neljä kertaa tuttia, viimeisen kerran 5-6 aikaan ja Nella heräsikin sitten seitsemältä. Ei olla enää annettu maitoa öisin n. kuukauteen ja hyvin on mennyt, tutti on kyllä pelastus! Vaikka samaan hengenvetoon voisin kyllä sanoa, että tutti on myös ärsyttävä kapine kun sitä neiti itkee öisin jos se sattuu tippumaan. :D Voi kun odotan sitä aikaa, että neiti oppisi itse löytämään sen takaisin... Osaahan hän sen laittaa itse suuhun, jos sattuu käden lähettyville, muttei varmastikaan unenpöpperössä pimeässä huoneessa, kun se ei ole käden ulottuvilla.  
Milloin teidän lapsoset on oppineet löytämään sängystä tutin yöllä ja laittamaan sen takaisin suuhun? Muistan kun ystäväni joitain kuukausia sitten hehkutti, kun hänen neitinsä oli oppinut sen ja se helpotti niin paljon kuulemma, sitä odotellessa!


Mua jotenkin naurattaa muutenkin, että Nellasta on tullut semmoinen tuttilapsi, kun ei moneen kuukauteen alkuaikoina edes suostunut tuttia syömään ja oikeastaan vasta n. 6kk iässä sitä alkoi kunnolla syömään ja vaatimaan.

Nyt neiti on kolmatta yötä omassa huoneessaan untenmailla ja hyvin on mennyt ainakin tähän asti, kello tosin on vasta 22.45.
Toivotaan, että tutinlaittokerrat vähenisivät pikku hiljaa, kun neiti ei saa sitä enää suuhunsa niin nopeasti kun meidän makkarissa nukkuessaan ei tarvinnut kun inahtaa niin johan palvelu pelasi.

Täytyypä vielä kertoa semmoinen ihana juttu tähän loppuun. :') Oltiin keskiviikkona käymässä Nellan kummin L:n(veljeni kihlatun) vanhemmilla, jotka olen siis tuntenut jo vuosia ja L:n veli oli myös siellä. Siinä sitten kahviteltiin ja vaihdettiin kuulumisia ja kahvin jälkeen mentiin istumaan olohuoneeseen ja Nella leikki lattialla. Nella sitten nykyisen tapansa mukaan koitti kiivetä kaikkialle, eli laittaa molemmat kätensä sohvaa/pöytää/tuolia/aikuisen jalkaa vasten ja nousee polvilleen tai sitten niin, että toinen jalka jää suoraksi. No neiti sitten kiipesi mun jalkaa vasten kun istuin sohvalla ja katsoi mua silmiin ja..... SANOI ''äiti'' !! <3 Sitä hetkeä en kyllä ihan heti unohda. Onhan Nellalta joskus kuullut äiti-sanaa ja samankaltaisia jokelteluja(ättättää, ättä, äittä, äitiiiii), mutta nyt se tuntui heti ihan erilaiselta kun selvästi katsoi minua silmiin ja lausui sen maagisen sanan. Voiko se vielä olla muutaman päivän vajaa 8kk ikäisellä tarkoituksellista? Siis ymmärtääkö neiti mitä sanoo, vai oliko tuo vahinko? Mä haluan ajatella, että ei ollut vahinko. ;)

Hyvää yötä ja viikonloppua kaikille! <3

18 kommenttia:

  1. Mä suosittelen että jätät tutin pois :)Kaveri jätti omalta tytöltä puolivuotiaana tutin pois, muutaman yön heräs välillä itkemään. Nyt tyttö on vuoden ja on nukkunut yöt kuin enkeli :D.. Mun poika ei onneks huolinut koskaan tuttia, on muuten samana päivänä syntynyt kuin Nella :) en oo koskaan ennen "jaksanut" kommentoida vaikka seuraan tätä blogia aktiivisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olis kyllä oikeasti hyvä! Mua vaan niin kauhistuttaa se vierotus, että miten se onnistuu. Miten sen vaan voi jättää pois noin pieneltä, kun ei se vielä sitä ymmärrä. :/ Ja meneeköhän siihen kauan aikaa, että sitä kaipailisi unille? Siis lähinnä me sitä unilla käytetään ja julkisilla paikoilla. Ja sit sekin mietityttää, että jos neiti kovasti kitisee jossain esim. kauppakeskuksessa niin tutti on ollut vain helppo laittaa suuhun niin sekin sitten hankaloituisi. :/ En toki sano, ettei siihen pystyisi, mutta varmasti vaikeaa ainakin aluksi olisi. Tuntuisi helpommalta ehkä jättää se vasta myöhemmin pois vähitellen? Mutta kiitos kun kerroit noin hyvästä kokemuksesta, että se onnistuu. :) Ja ole onnellinen, ettei teillä huolittu tuttia haha. ;)

      Kiva sattuma, että teidän poika on samana päivänä syntynyt. :) Ja mukavaa kun kommentoit!

      Poista
    2. kaveri ainakin puhui et ne unohtaa sen pienempänä helpommin, en sit tiedä kun ei ole kokemusta :).. Kaverilla meni kuulemma kolme yötä et se välillä itkeskeli tuttia, välillä tietenkin on yöllä ollut pientä itkua kun tekee hampaita mut tuttia ei kaipaile. MUTTA kyllähän se varmasti kysyy hermoja, jos rauhottuu tutilla helposti. Jokaisen oma asia millon aikoo vierottaa :).. Kyllä sitä itsekkin joskus miettii jos on jossain kaupassa ja poika alkaa kiukuttelee et jos söis tuttia niin hiljenis nopeesti, mut aika vähän kiukkuaa.
      Niin, ei oo paljoo ikäeroa meidän muksuilla, meidän jätkä on vaan syntynyt illalla :)

      Poista
    3. Nii voihan se olla ihan totta. :) Tostakin on varmaan yhtä monta mielipidettä kun ihmistä. :) Mutta kiva kuulla eri kokemuksia.
      Kyllähän se tutti on välillä ollut oikea pelastus, mutta välillä tulee mietittyä että oikeastaan olisi helpompaa ilman sitä! Ristiriitaista. :D

      Poista
  2. Nukahtaako Nella heti sen tutinlaiton jälkeen? Viimakin pulpauttelee sitä suustaan, mutta jos sen menee laittamaan takaisin, jatkaa huutamista, könyämistä ja vaatii maitoa.... Meillä siis vielä menee pari pulloa yössä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis annetaan velli ennen nukkumaanmenoa ja sitten tutti suuhun ja ollaan vierellä niin kauan kunnes nukahtaa. :) Ja nykyään ei mene edes kauaa. Meillähän oli myös joskus TODELLA vaikeaa se nukuttaminen ja siihen meni tunteja, mutta nykyän on yleensä tosi helppoa. :)
      Kunpa teilläkin helpottaisi kohta. :/ Me alettiin vaan tekemään silleen, että ei annettu sitä maitoa vaan annettiin olla vähän aikaa yöllä hereillä ja pidettiin huone pimeänä ja puhuttiin hiljaa jos puhuttiin ja laitettiin aina vaan uudestaan ja uudestaan tuttia suuhun kunnes Nella tottui siihen, ettei enää saa maitoa. Jostain oon lukenut, ettei yli puolivuotias tarvitse enää elimistöllisestikään(huh, mikä sana! :D) ruokintaa yöllä ja kun saa päivällä niin paljon kiinteää ruokaa yms, ettei ainakaan nälkään herää.
      Joillain tietenkin vaan on vaikeampaa ja kaikki samat niksit ei joka lapseen päde. Tsemppiä teille! :)

      Poista
    2. Mä oon just miettiny että onko toi maidon vaatiminen tapa vai onko Viimalla nälkä XD no, ehkä tämä tästä pikkuhiljaa, parempaan suuntaan mennään hitaasti mutta varmasti :)

      Poista
    3. Mä veikkaisin, että se on tapa. :) Viima on varmaan tottunut saamaan maitoa yöllä ja siksi vaatii sitä. Toki voin olla väärässäkin, mutta tutkimusten mukaan ei yli puolivuotias sitä maitoa yöllä tarvitse, jos saa tarvittavan määrän kiinteitä päivällä. :) (oonpas ärsyttävän kuulonen, ku sanon että ''tutkimusten mukaan'' :D)

      Hyvä jos menee jo parempaan suuntaan, hiljaa hyvä tulee. ;)

      Poista
  3. Meillä menee edelleen yöt melko huonosti, tyttö ei todellakaan löydä sitä tuttia (enkä minäkään pimeässä! :D)... Tutti on alkanut jo hermostuttamaan mua tosissaan, viimeistään vuoden ikäisenä se otetaan pois. Tyttö ei selkeästi kaipaa sitä paljoa, pitää vaan huvikseen kädessä tai pureskelee suussa. Ainoastaan öisin sitä kaivataan, mutta samoin joudutaan antamaan melkein joka yö maitoa. Rasittavaa :(

    Me ei olla annettu tytölle tuttia enää pitkään aikaan päivisin kuin harmistukseen/päiväunille, siten siitä ei oo tullut niin tärkeä. Kokeilkaa samaa jos tuntuu liian "riippuvaiselta" siitä ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. :/ En mä kyllä oikein uskokaan, että alle 1v sen voisi helposti oppia löytämään pimeästä unisena. Mutta toki on poikkeuksia. :) Meidän pitää vaan tuudittautua siihen ajatukseen, että ei niiden vielä tarvii sitä osata, haha. :D
      Muakin joskus ärsyttää toi, että tuntuu vaativan tuttia ja sit ku saa sen nii leikkii sillä vaan, kääntelee suussa ja imee sitä väärää puolta tai ''natisuttaa'' sitä oikeaa puolta hampaiden välissä. :D Siitä kuuluu vissiin kiva ääni Nellan mielestä(äidin mielestä ei...) Onneksi ei sitä kumminkaan öisin tee vaan sillon syö kiltisti tuttia.

      Ja joo se on ärsyttävää itekki ettiä sitä tuttia yöllä väsyneenä kun ei voi valojakaan laittaa päälle. :D Meillä yleensä onkin varatutteja sit jossan hyllyn päällä vieressä jos menee hermot. ;)

      Toi on kyllä ihan hyvä idea, että jättäis kokonaan pois päivisin sen, vois helpottaa tosiaan siihen ettei neiti olis siitä niin ''riippuvainen''. Oon kyllä pyrkinyt siihen, ettei sitä saa ns. muuten vaan, vaan vasta sillon kun on tosi kova harmitus tai itkettää, mutta ei siis saa sitä muuten vaan imeskellä. :)

      Poista
  4. Meillä Aada on tässä muutaman päivä sitten alkanut hokemaan "äiti, äiiiti, äittti"!! Että kai se voi olla ihan tarkoituksellista jo tuossa iässä? :)

    VastaaPoista
  5. Löytäsköhän Nella sen, jos laitat rinnuksiin kiinni tuttihihnalla?
    Meillä ainakin löytää itse tuttinsa niin suuhun :) Kevin ei kyllä tosin yöllä tarvitse edes tuttia, muutakun vasta aamulla jossaa 5-7 välillä..

    Voi eeeei, mä varmaan purskahdan itkuun kun Kevin joskus sanoo mulle ´´äiti`` :')
    Onko Nella nyt sanonnu sitä muuta kertaa?
    Meillä sanotaan ´´vaava`` jos me ensin sanotaan pojalle niin, niin sitten toistaa sen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oo uskaltanu laittaa, ku pelkään et se tukehtuu siihen. Joo tiiän, oon ''vähän'' hysteerinen. :D Päikkäreillä aina kyl laitan.
      Oi oo onnellinen, että teillä ei tarvita tuttia yöllä! :D

      No niinpä, oli se kyllä ihan mahtava tunne. <3 On se sanonu jonkin verran, mutta toi oli tähän mennessä ainut kerta kun sanoo sen sillee et kattoo mua silmiin. :)

      Mä jankkasin tänään vaik kuinka kauan Nellalle kaikkii sanoja mut eihä se nyt viel niitä tajua. :D Sen kaa voi kyl käydä hyvin syvällisiä keskusteluja, kuten
      - Tättättää?
      - Tätätätää!
      - Päpäpäpäpää

      :D

      Poista
  6. Meijän neiti oli aluksi tuon tutin kanssa paljon itkusempi öisin ja piti monta kertaa yössä sitä laittaa. Nykyään nukkuu melkein koko yön ilman tutin kaipuuta. Voisin luulla, että teilläkin se tapa vähenee jossain vaiheessa. :) Olin meinaan aluksi ihan toivoton sen kanssa, että miten monesti sitä piti herätä laittamaan, mutta nyt sitä tarvii laittaa vaan ihan aamuyöstä jossain 5-6välillä ekan kerran. Harvoin sitä ennen.

    Vitsi, miten ihanaa oli varmasti kuulla se "äiti" noin! :) Meilläkin toistellaan sitä vähän eri versioina. Ja joskus sanoo aina äitii, isii peräkkäin ja jotenkin tuntuu välillä et se tarkottaa sitä. Tiiä sitten. :) Näiti äitien toiveajattelua ehkä. :D

    Kiva oli kuulla miten teidän omaan huoneeseen siirtyminen sujui. Onneksi on mennyt ihan hyvin. Määkin niin toivosin, että voisin siirtää neitin omaan huoneeseen, mutta kun sellasta ei oo niin ei auta. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä muistan ku kerroit siitä! Ja sillon ajattelin, että onneks meillä ei oo tolleen, ku Nella ei kaipaa tuttia. :D Nyt onkin sitten jo eri ääni kellossa...
      Toivotaan, että Nellakin ite vähentäis niitä kertoja, kun en oikein tiedä muuten mitä tehdä. Kun neiti on alkanut heräilemäänkin niin aikaisin niin omat yöunet on taas koetuksella...

      Niinpä, oli kyllä ihanaa. :) Antaa meidän ajatella niin, meillä on siihen oikeus. ;)

      Onneksi joo on mennyt ihan hyvin, oisin pelännyt pahempaakin. Ksipa tää tästä vielä tasoittuu.
      No joskus sitten saatte tekin siirrettyä, jos hankitte isomman kämpän. :)

      Poista
  7. Meillä tytöt kans yleensä herää siihen kun tutti tippuu yöllä, mutta pelastus oli ainun pimeässä hohtavat tutit. Löydän etsimättä tutin sängystä, jolloin päästään helpommin ja nopeammin takaisin nukkumaan. Myös tytöt 6kk ovat oppineet nyt välillä laittamaan tutin itse takas suuhun :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos tosi paljon vinkistä! Onkohan ne kovin hintavia? Vois kyllä semmosia miettiä hankkivansa. Tosin ne ei varmaan auta, jos tutti on mennyt Nellan kainalon alle tai peiton alle tai jotain. :/

      Poista