Pohdintoja työelämään palaamisesta

Ääh! Aloin huvin vuoksi selailemaan avoimia työpaikkoja netistä. Ei olisi pitänyt. Tietenkin juuri nyt sitten elokuussa olisi avautumassa niin kivoja työmahdollisuuksia, juuri kun olen tehnyt päätöksen jäädä kotiin tammikuuhun 2014 asti. Mitä jos sitten ei olekaan tarjolla mitään kivaa?

Lähihoitajan työssä on se hyvä, että ilman töitä tuskin joudun jäämään. Enemmänkin olen saanut olla niinkin onnellisessa asemassa, että olen useasti saanut valita minkä työn otan vastaan. Lähihoitajan työmahdollisuudet eivät rajoitu myöskään vain omaan erikoistumisalaan, vaan tarve hoitajille on niin suuri, että esim. lasten- ja nuorten koulutusohjelman suorittanut pääsee helposti vanhustyöhön. Joka tekee omista päätöksistä vieläkin hankalampia. Mitä haluan tehdä?
Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt vain lasten parissa. Olen myös itse siis käynyt lasten- ja nuorten koulutusohjelman, joten esim. päiväkotityö tuntuu luontevalta.
Nyt kuitenkin tuntuisi ärsyttävältä mennä takaisin päiväkotityöhön, koska
a) vien oman lapsen hoitoon ja menen hoitamaan muiden lapsia?
b) olen 24/7 lasten parissa? vaikkakin toki oman lapsen kanssa oleminen on ihan eri asia, niin silti.

Toki minulla on vaihtoehtona mennä 3-5vuotiaiden tai eskarien ryhmään, kun Nella on alle 3v ja sitten taas Nellan ollessa isompi, niin voisin hakea töitä pienempien parista. Mutta silti. Ääh!

kuva: weheartit.com

Tuntuu vaikealta myös lähteä täysin uusien haasteiden eteen. Olen tehnyt paljon keikkaa ja suorittanut työssäoppimisjaksoja lasten- ja nuorten lisäksi vanhusten, kehitysvammaisten, mielenterveyspotilaiden, kuntoutuspotilaiden ja päihdeongelmaisten parissa, mutta niistäkin on jo aikaa. Olen superstressaava ja panikoiva ihminen, joten tiedän aivan uudelle alueelle astumisen olevan minulle haaste. Myöskin sen takia, että muutenkin minua varmasti ahdistaa tammikuussa viedä 1v 5kk ikäinen äidin pikkuinen hoitoon. Tiedän, että se on ihan hyvä ikä monien mielestä viedä lapsi hoitoon, mutta... varmasti se tulee olemaan vaikeaa. Enkä edes aloita tähän samaan tekstiin stressiä Nellan hoitoon viemisestä.

Sosiaali- ja terveysala tuntuu omalta ja oikealta valinnalta. Mutta silti mielessä pyörii 100000 kysymästä, ajatusta, ahdistusta, mielipidettä. Sekavuutta. Miksi stressaan tätä asiaa jo nyt, kun on ihana kesä edessä pienen neitomme kanssa ja koko syksykin vielä!
Olenko ihan hullu?

Välillä tunnen myös hirveää epävarmuutta osaamisestani. Mitä jos en muista, osaa, pysty, jaksa? Kaipa nämä ajatukset tästä vielä selkiytyvät. Toivotaan!

kuva: weheartit.com

ps. Unikoulukuulumiset: eilinen ilta oli aikamoinen katastrofi taas. Vietettiin leppoisaa tyttöjen iltaa kaksistaan Neltsun kanssa, kun R oli kavereiden kanssa katsomassa lätkää jossain ja baarissa. No, kaikki meni muuten hyvin paitsi se nukkumaanmeno... Tunnin kuuntelin kitinää, huutoa, itkua, pahaa oloa. Paha olo oli molemmilla. Itku alkoi neidiltä heti, kun kehtasinkin poistua jalallanikaan huoneesta. Yli tunnin itkemisen jälkeen neiti hikisenä sammui, mutta unissaankin itkeskeli välillä n. puolen tunnin ajan. Oli aika kaikkensa antanut olo, kun kaaduin puoli kahdentoista maissa sänkyyn. Tänään ilta meni jo huomattavasti paremmin ja neiti nukkui poikkeuksellisesti kahdet lyhyemmät päikkärit; toiset n. tunnin ja toiset 40min. Ehkäpä siinä syy paremmin nukahtamiseen? En minä sitä sano, että tänään kaikki olisi ongelmitta ja itkuitta onnistunut, mutta paremmin kumminkin. Meni n. 20 minuuttia, kun neiti antoi itselleen luvan nukahtaa, luovutti. Ja tähänkin tarvittiin loppujen lopuksi molempien vanhempien silitykset. Hyi meitä! :( Huomenna uuteen nousuun. Mutta ei mieluiten Nellan kannalta.

Nella on oppinut hirveästi uutta ja pitäisi kirjoittaa taas Nellan kehityksestäkin kuulumisia! Neiti on tänään koko ajan tasapainoillut seisoen ilman tukea, muutamia sekunteja pysyy hienosti ja tukevasti, kunnes ottaa jostain kiinni. Aina kun neiti seisoo ilman tukea, niin häntä pitää kehua hirveästi ja taputtaa innoissaan, se jos mikä saa neidin sirkustaiteilemaan lisää! Kohta se jo kävelee, apua! Kävelystä puheenollen, en tiedä mainitsinko jo sitä, että neiti on n. viikon ajan osannut kävellä itse taaperokärryillä! Jaksaa hienosti kävellä olkkarista eteiseen ja takaisin, kun käy kääntämässä suunnan. Ei toki osaa itse vielä kääntää suuntaa tai varoa edessä olevia tavaroita yms. :)

Hyvää yötä ja mukavaa viikon alkua kaikille! Me suunnataan huomenna taas vauvatreffeille heti aamusta. :)

Aina pahanteossa. ;)

Unikoulua ja kuulumisia

Väsyttää. Haluan nukkua. Mutta en tietenkään voi. R lähti kavereiden kanssa katsomaan lätkää ja ehkä suuntaavat siitä vielä jatkoille. Mä oleilen pikkumurun kanssa kotosalla ja neiti vetelee toisia päikkäreitään. Voisinkin ehkä hetkeksi sulkea silmät ja torkkua, mutta luultavasti juuri silloin neiti päättäisi herätä ja olisin entistä väsyneempi. Eli koitan pitää silmiä auki kirjoittamalla tätä.

Unikoulu on sujunut vaihtelevalla menestyksellä. Eilen olin ystäväni luona viettämässä iltaa, seuranamme pari siideri ja tyttöjen jutut. Nella oli R:n kanssa kotosalla. Teki kyllä ihan hyvää, vaikka en ollutkaan kauaa kotoa pois, n. klo 19-00.20. Oli kyllä kivaa ottaa kerrankin vähän omaa aikaa taas! Mies kun on niin kovasti ollut viime aikoina menossa, kun on alkanut kalastuskausi, tulee lätkämatseja ja uusilla rullaluistimilla on pitänyt käydä luistelemassa. Välillä tuntuu niin epäreilulta, että minä vietän lähes kaiken mahdollisen ajan Nellan kanssa ja miehellä on hirveästi harrastuksia ja tekemistä kodin ulkopuolellakin. Se nyt vissiin on ihan normaalia, mutta silti ärsyttävää. Ja siitä saakin ihan mukavasti riitoja aikaan useasti... Toisaalta on minulta epäreilua suuttua miehen ottamasta omasta ajasta, kun itse minua ei edes huvita usein käydä missään ilman Nellaa. Tai sitten minulla ei vaan yksinkertaisesti riitä mielikuvitus, mitä tekisin jos saisin omaa aikaa? Mies kyllä on kehottanut, että saisin useamminkin käydä jossain ilman Nellaa, mutta kun... en halua? Tulee huono oma tunto? Haluan viettää yhteisen aikamme perheenä.
Mutta joo, eksyin vähän aiheesta. Piti kertoa siitä unikoulusta. Toissailta meni tosi hyvin, vein neidin sänkyyn klo 20.48 ja annoin vellin. Sen jälkeen alkoi taas jokailtaiset(-ja päiväiset) seisomaannousutreenit, mutta neiti väsähtikin 21.24. Ihanaa! Eli puolisen tuntia meni ja ei edes ollut kovin itkuista.

Eilisilta menikin sitten taas huonommin. Minä tosiaan olin ystäväni luona ja R lähetti minulle viestin klo 20.42: ''Ei nukuttaminen onnistunut yhtään, se huus tunnin putkeen siel sängys ni en mä enää sit jaksanu huudattaa sitä ni makoillaan nyt sit meidän sängyssä jos se siihen nukahtais. Sit sen voi kantaa siit omaan sänkyynsä.'' Klo 20.51 R lähti kuvaviestin, missä Nella nukkuu meidän sängyssä ja 21.05 oli siirtänyt Nellan omaan sänkyynsä ja siellä vetelikin hyvät yöunet sitten, n. klo 08 asti aamulla parilla tutinlaitolla. Saas nyt sitten nähdä, miten tämä ilta menee... Toivottavasti ei ole ainakaan kovin itkuinen, sillä yksin on vaikeampi kuunnella pikkuisen itkua ja olla kärsivällinen.

Loppuun vielä muutama kuva viime päiviltä:

En varmaan koskaan olekaan esitellyt Nellan keinulammasta, jonka hän sai R:n vanhemmilta lahjaksi! Tuo on niiiiin ihana ja neiti tykkää siitä tosi paljon. Se on tosi tukeva ja Nellaa ei tarvitse yhtään enää pidellä siinä, vaan osaa jo itse keinua. :') Kun tuosta korvan napista painaa, niin kuuluu sellanen kauhea lampaan ääni. :D Ja se on Nellan mielestä kiva, äidin mielestä ei niinkään...

 Ai niin, olenkin unohtanut kertoa yhden ihanan jutun! Nella oppi tiistaina 14.5. vilkuttamaan! Sitä ennen neiti on vain heilutellut innoissaan käsiään yms, mutta nyt eräälle meidän tutulle ihan tarkoituksella vilkutti. Ensin ajattelin, että ehkä se oli ''vahinko'', mutta sitten aina kun tuttu sanoi ''heihei'' ja vilkutti, niin Nella vilkutti takaisin. :') Olin niiiiin ylpeä. ♥ Nyt neiti sitten vilkutteleekin kaikelle; telkkarille(varsinkin lastenohjelmille), omalle peilikuvalle, äidille, isille, vaatekaapille.. :D :D

Torstaina oltiin taas keinumassa! Neiti otti vähän aurinkoa ja haaveili välillä. ;)

 IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! ♥

4 x päivärytmi ja ''unikoulua''

...tai siis mikä rytmi?!? Nellan sairastelun jälkeen neidin rytmi on ollut ihan sekaisin. Joka päivä on mennyt syömisten ja nukkumisten suhteen erilailla, enkä ole oikein tiennyt mitä tehdä. Säännöllinen rytmi ja rutiinit kun ovat tärkeitä, mutta voiko toipuvalta lapselta niitä vaatiakaan? Nythän Nella on jo täysin parantunut, jonkin verran kuivuneita näppyjä vielä näkyy naamassa ja muualla kropassa, mutta kyllä ne siitä pian häviää. Myös räkä valuu yhä.

Kirjoittelin ylös Nellan perjantain, lauantain, sunnuntain ja maanantain rytmin nukkumisten ja syömisten osalta, niin huomaatte kuinka paljon se parissakin päivässä heitteli:

Popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa!

PE 10.5.13
05.00 Nella on noussut pinnasängyssään seisomaan ja itkeskelee. On kuin Naantalin aurinko kun häntä menee katsomaan ja väsyneenä otetaan neiti meidän viereen jatkamaan unia. On hereillä n. puolisen tuntia-tunnin, kunnes siirretään omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne.

08.15 Herää yöunilta, aamupesut ja vaatteiden vaihto

08.30 Antibiootti + D-vitamiini

08.45 Aamupuuro & vesi

9.15 Ulos lähtö ja neuvolaan ottamaan mittoja

10.00 Tullaan takaisin kotiin

11.00 Maitoa n. 200ml ja parvekkeelle nukkumaan

13.53 Herää päikkäreiltä

14.40 Lounas(kanakeittoa) + vettä

15.45 Kaupoille, kirppikselle

17.00 Tuon Nellan kotiin, kun R on tullut töistä ja menen itse vielä kaverin kanssa shoppailemaan. R antaa välipalan Nellalle.

17.45 Maitoa n. 200ml ja sisälle päikkäreille, alkaa olla tosi väsynyt ja ei millään jaksaisi yöunille

18.00 Nukahtaa

20.30(!!!) Herää, kun pakko mennä antamaan antibiootti, muuten olisi ehkä jatkanut unia. Antibiootti korvatulehdukseen piti antaa aina 12h välein.

21.30 Iltapuuro hyvin myöhään... + vettä

22.30 Yöunille iltavellin kera

02.00 Herää, nukahtaa lähes samantien

LA 11.5.13
8.50 Herää, yöllä muutaman kerran kitissyt tuttia. Saa antibiootin ja D-vitamiinin

10.00 Aamupuuro + vettä

11.30 Maitoa n. 200ml

11.45 Nukahtaa päikkäreille ulos

13.10 Herää

13.55 Lounas

14.30 Lähdetään puistoon

15.55 Maitoa puistossa, lähdetään kotiin

16.10 Nukahtaa kotiovella

17.50 Herää

18.15 Välipala

20.00 Sormiruokaa

?? Nukkumaan n. ysin aikaan, iltavelli, heräilee yöllä pari kertaa tuttia itkemään

SU 12.5.13
07.20 Herää

08.00 R antaa aamupuuron + vettä, minä heräilen myös

10.00 Nukkumaan ulos, maitoa n. 200ml + D-vitamiini, jonka R on unohtanut antaa. :D

13.00 Kolmen(!) tunnin päikkäreiden jälkeen lähdetään kiiruusti ravintolaan äitienpäivälounaalle, saa maitoa autossa

14.20 Ravintolassa lihasosetta + kurkkua sormiruokana

17.50 Nukahtaa autoon kotimatkalla

18.30 Tullaan kotiin ja Nella herää

18.40 Hedelmäsosetta

20.00 Sormiruokaa

21.00 Iltavelli ja nukkumaan

21.15 Ei meinaa nukahtaa, nousee koko ajan seisomaan

21.50 Vihdoin nukahtaa

MA 13.5.13
07.15 Herää yöunilta

08.00 Aamupuuro + vettä + D-vitamiini

09.00 Maitoa n. 200ml

09.15 Nukahtaa omaan sänkyyn päikkäreille

10.30 Pakko herättää Neltsu, kun ollaan jo myöhässä puistotreffeiltä äitikavereiden + vauvojen kanssa

11.20 Lounas asukaspuiston tiloissa

12.50 Tullaan kotiin ja saa maitoa n. 200ml, nukahtaa n. 13.00

15.25 Melkein 2,5h päikkäreiden jälkeen herää pirteänä kuin peipponen

16.20 Välipalaksi hedelmäsosetta

17.30 Lähdetään ruokakauppaan

20.00 Iltaruoaksi lihasosetta

20.30 Iltavelli

21.05 Otetaan neiti pois sängystä, kun on niin pirteänä ja koko ajan nousee seisomaan uudelleen ja uudelleen ja...

22.00 Takaisin sänkyyn ja n. vartin päästä nukahtaa.

Huh! Semmoista. Vaihteleeko teidän 8-12kk ikäisillä rytmit paljon? Eilen neiti heräsi seiskan jälkeen yöunilta(sitä ennen aamuyöllä nousi seisomaan ja pari kertaa kitisi tuttia yöllä),nukkui kahdet 1,5h päikkärit, nukahti yöunille VAIN puolen tunnin tappelun jälkeen n. klo 22(maanantaina meni nukuttamisessa kaksi tuntia, toissailtana vähän reilu tunti ja eilen vain 20-40min) ja söi vaihtelevalla menestyksellä. Meillä kiukutellaan yhä tuota syömistä. Tänään heräsi yöunilta klo 8.20 ja meni ekoille päikkäreille klo 10.45 ja nukkui kaksi tuntia & vartin, iltapäiväpäikkärit klo 16.15-17.10.

Me ollaan alotettu jonkin sortin unikoulu. Illat ovat olleet tosi hankalia, kun neidin pitää koko ajan nousta seisomaan. Illat on mennyt kutakuinkin näin:
- Iltaruoka, hampaiden pesu, pienet iltapesut, vaipanvaihto, yöpuku päälle, välillä nenän niisto
- Iltavelli, vähän silittelyä, unimusiikki päälle, hyvän yön toivotukset, tutti suuhun
- Neiti on hetken rauhassa(tai sitten ei) ja alkaa kiipeilemään. Tätä jatkuu niin kauan, etten pysty edes laskemaan kuinka monta kertaa neiti lasketaan alas ja kuunnellaan huutoa

Tiedän tämän olevan normaalia tässä kehitysvaiheessa. Uusi maailma on avartunut pikkuiselle, joka ennen on tottunut näkemään maailman makuullaan ja nyt pystyy tutkimaan sitä ihan eri kantilta. Onkin ollut kiva saada vertaistukea samanikäisten lasten vanhemmilta, kuulemma monilla on sama tilanne meneillään. Eilen juttelin ensin vauvakerhossa 12.8. syntyneen lapsen äidin kanssa ja sitten vauvakirkossa 4.8. syntyneen lapsen äidin kanssa sekä maanantaina vauvatreffeillä kavereiden kanssa. Tuttua juttua monelle, mutta silti siihen pitää löytää omat keinot selviytyä, sillä lapset ovat niin omia yksilöitään ja mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle.

Me sitten alettiin pari päivää sitten kokeilemaan ihan vain sellaista, että annetaan normaalisti velli pimeässä huoneessa, sitten tutti suuhun, silitykset ja hyvänyöntoivotukset, unimusiikki päälle, ja poistutaan huoneesta. Mennään huoneeseen vasta, kun kuuluu itkua. Eli ei anneta huomiota sille, että neiti nousee seisoskelemaan ja leikkii, vaikka pitäisi nukkua. Eli vastataan vain hätäitkuun.
Uskallankohan sanoa, että tuntuu kun tämä olisi jo toiminut, sillä joka ilta nukuttamiseen on mennyt vähemmän aikaa, vaikka vieläkin liian kauan. No, tällä jatketaan ja katsotaan miten menee! :)

PS: Nellamuru on oppinut osoittamaan hellyyttä ja läheisyydentarvetta eri tavoin. Nella osaa tulla antamaan haleja ja kuolapusuja, kiipeää jalkaa vasten ja painaa pään polvea vasten, näyttää kun haluaa syliin yms. Ihana! ♥ Miten teidän murut näyttää rakkauttaan? Millaisia unikouluja teillä on käytetty? Miten on toiminut?

Nellan vaatteet on mun aatteet

Viime aikoina on tullut ostettua muutama kesävaate Nellalle ja pari muutakin vaatetta. Olen ollut vähän idiootti vaatteiden oston suhteen; talven aikana kun tuli hamstrattua niitä isompiakin kokoja, niin en tietenkään tullut ajatelleeksi käytännöllisyyttä;

1) Missä kaikki kesävaatteet? Olen ostanut hirveästi pitkähihaisia bodyja, pitkähihaisia yöpukuja, muutaman pitkähihaisen jumpsuitin, trikoopipoja ja vähän paksumpia hattuja, yhden kesähatun jossa ei ole naruja ja Nella vetää sen koko ajan pois päästään... + hirveän kasan mekkoja, joita ei tule kumminkaan niin useasti kotioloissa käytettyä ja ovat huonoja konttaavalla lapsosella

• Pitkähihaiset bodyt: Nyt jo vaikka on vasta kesä alkamaisillaan, niin puen Nellalle mielummin päälle lyhythihaisen bodyn kuin pitkähihaisen. Meidän kämpässä on kesäisin tosi kuuma ja varsinkin nyt kun Nella touhuaa hikipäässä, on kevyempi vaatetus tarpeen. 
• Pitkähihaiset- ja lahkeiset yöpuvut: Nella on aina käyttänyt yöhaalareita joko neppareilla tai vetskarilla, aina pitkähihaisia. Nyt kuitenkin neiti on herännyt hikisenä joka aamu, joten hankintalistalle pääsi ehdottomasti lyhythihaiset shortsihaalarimalliset yöpit. Ihan kiva, kun muutama uusi 86cm kokoinen yöppi taitaa jäädä käyttämättä pitkien hihojen takia...
• Pipot: Niitä meillä on ihan liikaa! Voisin joka päivä laittaa Nellalle eri hatun. :D En tiedä miten niitä onkin tullut ostettua niin paljon. Monia on käytetty vain kerran tai ei ollenkaan, kirppareilta näitä on myös kertynyt useita. Kesähattuja Nellalla on muutamia, mutta eniten trikoopipoja ja lämpimämpiä hattuja. Fiksua.

2) Ja sitten toinen huono juttu. Me ollaan saatu ja olen joskus ostanut vähän ns. ''huonompia'' vaatteita käytettynä. Näillä tarkoitan siis meille huonoja, eli poikamaisia vaatteita tai nukkaisia, kulahtaneita, värivirheisiä, paljon pidettyjä vaatteita. En ole koskaan tykännyt pitää Nellalla ''epäsiistejä vaatteita'' ja olen ollut sen suhteen aika tarkka. Ainoa kerta taisi olla, kun Nellalla oli norovirus ja vaatteita piti koko ajan vaihtaa, niin tuli pidettyä niitä huonompia sitten. Muutama kiva vaate nimittäin meni parin eritekatastrofin takia pilalle, kun ei pesussakaan lika lähtenyt.
Olenkin sitten antanut tuttaville tai myynyt kirppareilla vaatepakettien mukana/kaupanpäällisenä näitä meille ei-niin-mieluisia vaatteita. Lauantaina oltiin lähdössä Nellan ja R:n kanssa kävelylle ja puistoon viettämään ihanan aurinkoista päivää. Ulkona oli superlämmin ja ongelmaksi syntyikin, että mitäköhän tuolle neidille pukisi!? Välikausihaalari olisi ollut ihan liikaa ja pelkät sisävaatteet ehkäpä liian vähän. Päädyttiin sitten, että laitetaan sukkikset + sisähousut + lyhythihainen body + huppari + sukat + töppöset + tumput + kesähattu. Aloin sitten kaivelemaan Nellan vaatekaapista jotain huonompia sisävaatteita. Arvatkaa vaan löytyikö? Kaikki vaatteet melkeinpä oli sellaisia, ettei niitä viitsisi ulos laittaa. Kuulostaa ehkä turhamaiselta, koska käyttöönhän ne vaatteet on ostettu ja Nellalla tosiaan vaatteista ei ole pulaa. No, toivottavasti joku edes ymmärtää pointtini! :D Löysin sitten yhdet varahousuiksi jätetyt tummansiniset velourhousut, jotka eivät ihan miellytä omaa silmää mutta menevät hyvin ulkohousuina. Huppariksi valikoitui kirpparilta parilla eurolla ostettu H&M:n valkoinen velourhuppari, jossa on muutama tahra, jotka eivät lähde pesussa.

Mun pitäisi oikeasti varmaan ostaa kirpparilta joskus sellasia ns. ''rymyvaatteita''. Sellaisia, millä ei olisi mitään väliä tuleeko niihin voikukan, nurmikon, märän hiekan, porkkanan, mustikan tai minkä vaan jälkiä. Mökillekin pitäisi saada mökkivaatteita Neltsulle, kun siellä vietetään kesällä varmaan suht paljon aikaa. Sillä silmällä siis kirpparille seuraavan kerran!

Muutamia kesävaatteita yms on tullut nyt osteltua ja nyt niistä kuvia! :)

Ihana tunika fb- kirpparilta! :)

Kauan himoitsemani Me&I:n tunika kirpparilta uudenveroisena. 86/92cm.

Söpö mekko kirpparilta, koko n. 86cm

Pinkki lyhythihainen huppari kirpparilta, 92cm

Kesävaatteita H&M:ltä. Kaksi lyhythihaista bodya, keltainen 80cm & vaaleanpuna-valkoraidallinen 86cm + valkoiset legginsit 86cm

Mustavalkoraidallinen H&M:n shortsiasu 86cm & vaaleanpunaiset H&M:n shortsit 80cm kirpparilta(nämä meillä on myös kaapissa 86cm koossa!)

Ihanat lyhythihaiset shortsiyöppärit tuli tarpeeseen! 86cm, Lindex.

Polarn O. Pyretin suloinen shortsiasu, 86cm

Kaksi hihatonta bodya H&M:ltä, 86cm

Shortsiasu, H&M, 86cm

Vilpoiset haaremihousut kesäksi, H&M, 86cm. On kyllä nyt jo sellaiset, että voi käyttää vaikka kasvuvaraakin löytyy. Näitä voi käyttää joko niin, että nostaa polviin asti ja jää ''pussille'' tai sitten normihousuina.

Muutama näistä vaatteista on päässyt jo käyttöön:

Paita: Silverjungle, Housut: H&M

Mekko: Kirppari, Legginsit H&M

Lyhythihainen body: POMPdeLUX: Housut H&M

Yöpuku: Lindex

Yksi juttu oli vielä hankintalistalla; lenkkarit Neltsulle. Nellalla ei ole yhtään sopivia kenkiä kesäksi, sillä kaikki mitä olen ostanut on liian pieniä. Neidin jalka on kasvanut niin huimaa vauhtia ja hän omistaa pullean jalkapöydän, jonka takia monet kengät eivät sovi. En halunnut sijoittaa omaisuutta kenkiin, koska näillä kengillä nyt ei ole niin väliä, tukeeko ne jalkaa yms. Neiti kun ei siis vielä kävele. Ensiaskel-kengät saavatkin olla sitten ihan kunnolliset ja hintavammat, koska niissä on ensisijaisen tärkeää laatuun panostaminen, että tukevat haparoivaa kävelyä hyvin.
Halusin kumminkin nyt jo ostaa jotkut, kun puistoissa käydään ja nuo Reimatecin töppöset alkaa olemaan turhan lämpimät. Kesän aikana neidin liikkuminen varmasti vielä monipuolistuu koko ajan, joten ulkonakin aletaan tepastella. Halusin ostaa sellaiset, jotka soveltuu myös kauppakengiksi.
Käytiin eka H&M:llä, mutta siellä oli tosi huono valikoima. Sitten käytiin Stadiumissa ja siellä kaikki oli tosi kalliita. Viimeiseksi suunnattiin Anttilaan ja sieltä löydettiinkin sitten hyvät kengät:

Koko 21. Näissä on vähän kasvuvaraa, mutta hyvin pysyy jalassa. Myös koko 20 olisi mennyt, mutta varmasti tosi vähän aikaa. Nyt kun ei ole väliä, jos kengät eivät täysin sopivat ole, kun neiti ei vielä tosiaan kävele.
Hinta: 29,90€

Semmoista tällä kertaa! Mitäs tykkäsitte? Mitä teidän kesävaatehankinnoista vielä uupuu? Mun pitäisi vielä ostaa pari lyhythihasta yöppäriä lisää ja ehkä jotkut söpöt ballerinat Neltsulle, jos on juhlia kesällä. Pari lyhythihaista bodya voisi myös hankkia vielä... no ehkäpä näitä kerkeää. :) 

Aurinkoista viikkoa!

Before I was a Mom I didn't know the feeling of having my heart outside my body

Tänään vietin ensimmäistä äitienpäivää äitinä. Viime vuonna tähän aikaa odottelimme vielä pikkumurua saapuvaksi ja muistan kuinka onnellinen olin. Ja vielä onnellisempi olen nyt.
Mitä äitiys minulle merkitsee? Sanoinkuvaamatonta rakkautta. Ylpeyttä. Hampaidenkiristystä. Kiukkua. Helliä hetkiä. Haleja & pusuja. Kasvattamista. Omaa kasvua. Väsymystä. Rajojen asettamista. Silittelyä. Nukuttamista. Itkua. Kyyneleitä. Onnen kyyneleitä. Elämäni tärkeintä tehtävää. 

Tiesin aina, että tulen rakastamaan äitinä oloa. Minulle oli selvää, että haluan lapsen/lapsia nuorena ja en ole ikinä ajatellut, että en haluaisi/saisi koskaan olla äiti. Se on vain jotenkin ollut sellainen kaukainen haave, tulevaisuuteen heitetty hento toive, jotain mikä ei kumminkaan vielä ole ajankohtaista. Ja nyt se on. Ihan uskomatonta. Muistan vieläkin niin selkeästi ajatukseni ennen äitiyttä ja edes ennen nykyistä parisuhdettani. Teinitytön salatut unelmat omasta pienestä perheestä, runotytön hapuilevat riimit peloista. Mitä jos? Mitä jos minä en koskaan saisikaan tuntea sitä kaikkea, mistä olen vain voinut haaveilla?
Mutta onneksi sain.

Äidin kulta kahden päivän ikäisenä ♥

Tämä päivä on ollut rakkaudentäyteinen, ihana päivä. Ei niinkään paljoa normiarjesta poikkeava, mutta kumminkin muutamalla ihanalla extrajutulla höystetty. Mm. R ripusti pyykit ihan itse ;), käytiin päivällisella R:n, Nellan, Nellan mummin, vaarin, isomummin ja kummien(veljeni ja hänen kihlattunsa) kanssa ravintolassa. Buffet-pöydässä oli lempiruokaani eli sushia nam! Tämän lisäksi lämpimiä ruokia ja jälkkäriksi kakkua. En viitsinyt alkaa kuvaamaan ravintolassa ruokia, mutta muutama kuva tuli napattua. :)

Mun äiti oli ostanut mulle äitienpäivälahjaksi Muumi- kausimukin. Mua nauratti jotenkin, kun enhän mä oo sen äiti. :P Mutta kuulemma halus muistaa tytärtään, kun on ensimmäinen äitienpäivä äitinä. ♥
Mä ostin äidille tyynyliinan(minkä ostin lapsimessuilta ja esittelin TÄSSÄ postauksessa) ja rätin(esiintyy myös samassa postauksessa) ja tein sellaisen kortin, missä on mun ja äidin kuva(mä oon siinä muutaman vuoden ikäisenä äidin sylissä) ja Nellan ja mun äidin kuva. :) Sit siinä on lehdistä leikattuja juttuja, jotka kuvailee äitiä. :) ja tarroja yms. koristeluja.

Aamulla sain R:lta aamupalan sänkyyn. Olisin saanut nukkua pitkään, mutta.. Nella kiukkuili sen verran aamupuurolla, että itku raikui makkariinkin, joten enpä sitten enää saanut unta. Mutta eipä se mitään. :) Ihanaa oli saada muru viekkuun heti aamusta ♥ Kymmenen aikaan neiti myös nukahti päikkäreille, kun siliteltiin häntä meidän välissä ja makoiltiin vaan sängyssä. Siirrettiin neiti kyllä sitten partsille nukkumaan ja hän päätti sitten vetäistä KOLMEN tunnin unet. Päätti vissiin antaa äidille ja isille kahdenkeskistä aikaa. ;) Oli oikeasti ihanaa vain makoilla rauhassa sängyssä ja jutella ja hempeillä. Mulla on monesti tapana Nellan päikkäreiden aikaan myös R:n vapaapäivinä siivoilla, touhuilla kaikenlaista, lukea blogeja(tai kirjoittaa), tehdä ruokaa tms. R siitä aina valittaa, kun ei kuulemma tarpeeksi saa minua enää kainaloonsa. ;)

Aamupala

Ihanasta miehestäni puheen ollen, sain maailman parhaan äitienpäivälahjan. Tottakai paras lahja on itsessään jo oma perhe ja rakas tytär, mutta jos nyt puhutaan ihan vain rakkaudestani materialismiin, niin en olisi voinut olla iloisempi saamastani lahjasta. Olen himoinnut parempaa kameraa jo pitkän tovin, varsinkin alettuani lukemaan blogeja, Nellan synnyttyä ja kun itse aloin kirjoittaa blogia. Haaveissa on ollut pitkään järjestelmäkamera, mutten koskaan uskonut sitä pitkään aikaan voivani hankkia ihan vain semmoisen pikkujutun, kuin raha, takia. Odotin mieheltä korkeintaan isompaa muistikorttia(jota olen pitkään ollut aikeissa ostaa) tai vaikkapa kukkakimppua ja Maailman paras äiti- mukia. Mutta suuuuureksi yllätyksekseni sainkin....

kuva Googlesta

Tittidii, järjestelmäkameran + isomman muistikortin(8gigaa) ja kameralaukun! Kyseessä on Canon EOS 110D. Menin ihan sanattomaksi avattuani lahjan. Miehellä ei siis todellakaan ole tapana ostella näin kalliita lahjoja ja hän oli jopa huijannut minua, että tuskin saan mitään kun hänellä ei ole rahaa. Melkeinpä täydestä meni ja elin siinä uskossa, että tuskin mitään kummempaa saan ja that's fine. Voitte siis kuvitella ihmetykseni, kun paketin avasin.

Minun täytyy myöntää, etten tiedä yhtään mitään järjestetelmäkameroista ja niiden käytöstä. Menikin jonkin aikaa, kun ylipäätään osasin edes koko härpäkkeen avata ja sainkin tutustua käyttöoppaaseen ihan kunnolla. Nyt kumminkin osaan jo käyttää jonkin verran kameraa, vaikka Pro kuvaajaksi on vielä meeelkoinen matka. Saa kertoa kokemuksia kyseisestä kamerasta ja sen käytöstä, kiitos! :) 

Vaikka en osaisikaan käyttää kameraa vielä tai koskaan täydellisesti, niin onhan tuossa nyt huima ero vanhaan kameraani. Tässä vanha kamera:

Minua on ärsyttänyt suunnattomasti vanhassa kamerassa, että välillä sillä tulee ihan sumeita kuvia ja turha edes kuvitella saavansa vähänkin huonommassa valaistuksessa tarkkoja kuvia ilman salamaa. Salamalla sitten taas kuvista tuppasi monesti tulemaan ihan ylivalottuneita. Ärsytti myös, että usein joku Nellan ihana ilme kerkesi olla jo ohitse, kun kamera suostui ottamaan kuvan, vaikka olisin painanut nappia jo aikaa sitten. Nytpä ei ole näitä ongelmia ja järkkärillä saa supernopeasti otettua kuvia(kunhan sen on ensin ottanut esille silkkihansikkain ;)) ja monen monta putkeen ilman odottelua. Oli myös ihanaa ottaa kuvia ulkona, kun keinukuvistakin harva vain heilahti, olipa R ostanut juuri tämän kuulemma myös siksi, että tässä on joku kuvanvakaajasysteemi, kun aina valittelin kuvien herkkää tärähtämistä.

Tiedän, että ammattivalokuvaajille ja edes jonkin aikaa järkkäreihin perehtyneille ihmisille tämä ei ole unelmakamera, mutta minulle riittää varsin hyvin ja paremminkin.
Mutta, minulle saa antaa vinkkejä tosiaan ihan peruskuvausta varten! :)
Toivottavasti saatte tästä edes nauttia blogissani edes vähän laadukkaamista kuvista ja mikä parasta, kuvaaminen on minulle nyt paljon mielekkäämpää! :)

Nyt painelen nukkumaan kullan viereen ja huomenna alkaa taas ihana kamala arki! ;)

Toivottavasti teillä oli yhtä onnistunut äitienpäivä kuin minulla. :) Haluan vielä sanoa ihan sydämestäni, että kiitos kun jaksatte lukea näitä löpinöitäni ja piristätte päivääni ihanilla kommenteilla. Nellan sairastaessakin oli niin kiva saada teiltä tukea, vertaistukea, paranemistoivotteluja, vinkkejä ja ihan kaikkea. Kiitos! ♥ Mukavaa viikkoa ihanaiset! :)

Nella 9kk

Ekaa kertaa liukumäessä ja kivaa oli! ♥

Edelliset kuukausipostaukset löytyy näistä linkeistä:
7vkoa  2kk  3kk  4kk  5kk  6kk  7kk  8kk

8.5.Kahdeksan kuukautta vaihtui huomaamatta yhdeksään kuukauteen neidin iässä, kun sairasteluilta ei ole paljoa muuta nyt kerennyt miettimäänkään. Yhdeksän kuukautta! Saman verran kun suurin piirtein raskausaika kesti. Voiko tuo neiti olla jo niin iso? Raskaana aika mateli eteenpäin, odottaen. Nyt aika juoksee ja kohta jo Nellakin. Apuva!

Tässä kuussa ei olekaan neuvolaa, mutta käytiin eilen 10.5. ottamassa itse mitat neuvolassa, Nellan ollessa 9kk ja 2 päivää.

Mitat (suluissa 8kk mitat)

Paino: 11740g (11550)

Pituus: 73,5cm (70,8)

Paino on hieman laskenut ja kolmisen viikkoa sitten se oli 11765g. Joten kolmessa viikossa laskenut 25g, joka on todella vähän. Silti kuitenkin hassua, koska yleensä Nellalla on tullut paljonkin painoa kuukaudessa. Eipä kyllä mikään ihme, sillä a) neiti on lähtenyt liikkeelle ja touhuaa ihan hikipäässä --> paino putoaa, b) Nella on sairastellut ja ei ole suostunut paljoa syömään. Siitä lisää myöhemmin.

Ajattelin nyt kirjoitella tämän kuukausipostauksen vähän erilailla kun viimeisimmät samanmoiset. Muuten tuntuu kuin vain toistaisi itseään.

Nellan kehitys on tuntunut ottavan aimo harppauksen viimeisimmän kuukauden aikana. Neiti on oppinut hirveästi uutta ja eihän tässä enää itsekään pysy perässä! Ei taidoissa, eikä neidin perässä. Neiti on siis oppinut etenemään! En vain oikein tiedä, miksikä sitä voisi sanoa. Ryömimisenhän neiti jätti kokonaan välistä ja tuskinpa sitä enää ainakaan aloittaa kun ei mahallaan koskaan oikeastaan ole. Tämä nykyinen liikkumistapa muistuttaa aikalailla konttausta, mutta ei kumminkaan ole ihan. Nella liikkuu tavallaan pepullaan eteenpäin ja useasti myös niin, että toinen jalka on konttausasennossa, kädet maata vasten, mutta toinen jalka suorana takana ja tavallaan hinaa itseään eteenpäin. Onpas muuten vaikea selittää näin kirjoittamalla! EDIT: Aloin kirjoittamaan tätä pari päivää sitten ja nyt jo kahdessa päivässä on tapahtunut hirveästi kehitystä! Neiti pääsee omalla konttaustavallaan liikkumaan jo paljon nopeammin ja paikasta toiseen, esim. olohuoneesta makkariin, keittiöön yms. Tämä helpottaa myös eroahdistusta, koska neiti pääsee nyt paremmin perääni, jos menen pois huoneesta jossa hän on. Nyt on kyllä todenteolla pitänyt alkaa katsoa kämppää lapsen silmin ja mennä hänen tasolleen. Mitä kaikkea tuo pieni liikkuja näkeekään, kun konttaa ja nousee seisomaan? Onko jossain vielä turvattomia paikkoja leikkiä, vaarallisia esineitä tai tärkeitä juttuja, jotka eivat saisi rikkoutua?

Nella on osannut istua tuetta 5kk iästä asti.

Neiti myös tosiaan oppi tuossa 8kk hujakoilla seisomaan ja nousemaan tukea vasten ja nykyäänhän sitä tehdään alvariinsa. Ihan mitä vain vasten pitää päästä seisomaan, oli se sitten tv-taso, pöytä, rahi, vaippapaketti, lelukoppa, sängynpääty, kaapit, kokovartalopeili, pleikkari, telkkari, syöttötuoli, taaperokärry… Välillä saa kyllä vähän pelätäkin, kun ei neiti ihan tajua, ettei kaikki pysy paikallaan jos niitä vasten nousee seisomaan. 

Nella osaa myös tosi hyvin laskeutua seisomasta istumaan. Tämän hän oppi melkein heti kun alkoi nousta seisomaan, olisiko viikon verran mennyt kun laskeutuminen alkoi olla tosi vakaata. Vahinkoja sattuu enää harvoin ja nekin yleensä silloin, kun neiti nousee jotain sellaista vasten seisomaan, joka ei pysy paikoillaan. Tasapaino alkaa olla jo tosi hyvä ja itse yhdellä kädellä tukien seisoo hienosti, poimii maasta esineitä kun seisoo, menee kyykkyyn ja ylös kahden ja yhden käden varassa. Nellalla on muutama eri laskeutumistapa seisomasta

-       menee kyykkyyn ja siitä joko takaisin ylös(poimien vaikka esineen maasta) tai sitten istumaan

-       laskeutuu suoraan istumaan seisomasta

-       menee konttausasentoon seisomasta

Nella on oppinut nyt myös kävelemään taaperokärryillä, mutta vielä olen koko ajan varmistamassa takana/sivulla, ettei vain kaadu.
Muutenkin Nella osaa hienosti kävellä tuettaessa ja kävelee itse tukea vasten jonkin verran. Monesti Nella vaihtaa paikkaa seisovillaan, esimerkiksi olkkarin pöytärahilta sohvaa vasten seisomaan jne. Osaa myös liikkua hakemaan toiselta puolelta pöytää esineen kävellen.

Nella osaa nousta istumaan, kun on mahalteen. Ensin suoristaa käsiä ja vähän peruuttaa, sitten menee konttausasentoon ja siitä istumaan. Kun neiti on selällään, niin kovasti koittaa pungertaa siitäkin ylös, mutta vielä ei onnistu. Se ei kylläkään haittaa, koska sitten hän kääntyy mahalteen ja nousee siitä istumaan.

Nella ääntelee monilla eri tavoilla, mm. tavujokellellen ja varmasti unohdan osan mainitakin. Yleisiä äänteitä tällä hetkellä ovat

-       ämmä(:D), ämmämmää, mämmä, mämmämmää, mamma, mammammaa

-       äiti, äittä, ättä, ättättää, tätätä

-       hei, heihei (ei kumminkaan osaa mielestäni sanoa sitä ns. oikeassa tilanteessa), ai

-       vävävävä

-       kiljuminen, rääkyminen(iloisesti)

-       ähinä ja puhina leikkiessä

-       kuiskaten höpötys

-   äyäyäy, ää, päpäpä

Neiti on oppinut selvästi myös ymmärtään tiettyjä sanoja ja lauseita, esimerkiksi ’’kuka tuli’’(kun R tulee töistä), sanan ’’isi’’ ja ’’äiti’’, ''kuka siellä'', oman nimensä ja muutamia kehotuksia.
Ei- sanaan Nella suhtautuu vaihtelevasti. Joskus tulee loukkaantumisitkua, kuten tänään puistossa kun ilkeä äiti ei antanut syödä pikkukiviä. Koko puisto raikui neidin huudosta… Joskus tulee ilkikurinen hymy tai kikatus. Monesti neiti kuitenkin havahtuu sanaan ja lopettaa pahanteon, ainakin hetkeksi. Olen välttänyt käyttämästä sanaa koko ajan, vaan ennemminkin ohjannut neidin takaisin turvallisiin ja äidille mielekkäämpiin leikkeihin.

Nella osaa pinsettiotteen ja tykkää sormiruokailla. Nellaa kiinnostaa tosi paljon pienet esineet, roskat, pölyhiukkaset(lue: kaikki kielletty) ja niitä poimitaan taitavasti.

Eri tasoja on yhä kiva tunnustella, miltä pinnat tuntuvat ja huomion osaksi pääseekin matot, pöydät, tuolit, sohvat, paperit, lelut ja kaikki muu mahdollinen. Kivointa ovat asiat, mistä kuuluu jokin rapina, kun sitä koskee tai liikuttaa. Myös seinää, sohvaa ym. on kiva raaputtaa, kun siitä kuuluu erilainen ääni.

Leluja(joilla ei kylläkään enää oikein kiinnosta leikkiä…) käännellään ja vaihdetaan käsistä toiseen, tutkitaan maistelemalla, paukuttamalla tasoa/lattiaa yms. vasten, heittämällä ja hakemalla takaisin ja muutenkin neiti leikkii tosi monipuolisesti jo. Jaksaa kiinnostua jostain asiasta jo useita minuutteja ja vaihtaa itse leikkiä toiseen, paitsi väsyneenä tylsistyminenkin saattaa kitisyttää enemmän.

Luonteeltaan Nella on iloinen, tyytyväinen, ilmeikäs ja hassu lapsi. Nykyään Nella oikein kihertää naurusta ja kikattelee paljon. Nella ymmärtää eri leikkien päälle ja on nauravainen. Neiti osaa myös näyttää kieltä, naksuttaa kielellä, maiskuttaa huulilla ja tehdä muita hassuja juttuja.

Neidin huumorintaju kasvaa koko ajan ja lempileikkejä pitää toistaa jatkuvasti. Oma peilikuva on myös edelleen paras kaveri ja keinuminen saa aikaan naurunremakan.

Neltsu kutiaa selästä, kaulan alta, masusta ja jalkapohjista, kutittelulle kikatellaan mielialasta riippuen enemmän tai vähemmän.

Nella tunnistaa tutut ihmiset ja vierastaa enää harvoin, enemmänkin ’’ujostelee’’ söpösti ja keimailee. Ihmisten kasvot ja eri kehonosat ovat mielenkiintoisia ja hiuksia, koruja yms. on kivaa repiä. Neitiä vain naurattaa, jos sanoo ’’ai!’’.

Musiikki on edelleen yksi lempparijutuista, vaikka muskari nyt tältä keväältä loppuikin. Laululeikit- ja loruttelut on myös mieleisiä.

Niin kuin aiemmin mainitsinkin, lelut eivät enää millään kiinnostaisi Nellaa. Paljon kivempaa on nousta tv-tasoa vasten ja tunnustella/hakata telkkaria, mennä Elisa Viihde- boksin luo ja repiä sitä alas, koittaa mennä pistorasioiden ja johtojen luo, repiä dvd:t ja pelit alas tasoilta, syödä laskuja ja muuta mukavaa…

Muistan kun joskus puolisen vuotta sitten odotin, että saisi alkaa jo leikkimään Neltsun kanssa ja tämä alkaisi ymmärtämään leikkien ja lelujen päälle. Nyt kun se aika olisi, niin arvatkaa vaan mitä tapahtuu jos koitan tarjota leluja neidille ja leikkiä yhdessä?

Joskus neiti jaksaa jonkin aikaa jotain leikkiä ja leluja, mutta eniten päivää siivittää tasoja vasten nouseminen, konttaustreenit kiellettyihin paikkoihin, kaiken repiminen ja rikkomisen yritys jne. No, eiköhän meillä ole vielä monta monta vuotta aikaa leikkiä yhdessä! :)

Nella on yhä herkkä lapsi ja kovat äänet pelottavat. Tämä on kumminkin koko ajan lievenemässä, siltä ainakin nyt vaikuttaisi. Eniten toki kauheat jutut(kuten imuri) pelottavat neidin ollessa väsynyt. Nykyään pystyy myös imuroimaan jonkin verran neitiä sylissä kantaen.

Kaikista eniten Nella vihaa nykyään paikalla oloa. Pukeminen sylissä onnistuu ihan ok, mutta selällään olo ei ole yhtään mukavaa. Vaipanvaihto saa vaihtoehtoisesti kitinän tai huudon aikaan. Yleensä kuitenkin esimerkiksi äidin kännykkä lievittää vaipanvaihdon tuskan ainakin hetkellisesti. ;)

Hampaat

Nellalla on hampaita 8 kappaletta, neljä alhaalla ja neljä ylhäällä. Ensimmäinen puhkesi 30.12.12 ja siitä kuukauden sisään puhkesi loputkin alahampaat, paitsi yksi neljästä alahampaasta tuli vasta 10.4.13 Kaksi ylähammasta tuli n. viikko ennen pääsiäistä ja kolmas ylähammas eturivistöön puhkesi 30.3. tai 31.3.13. Neljäs ylähammas tuli 15.4.13. Ylähampaita kipuiltiin ja kiukuttiin selvästi enemmän kun alahampaita ja myös yöt olivat haastavia ylähampaita tehdessä.

Hampaat harjataan aamuin illoin, vaikka välillä aamulla unohtuukin. Nella vihaa hampaiden pesua, mutta kun sen saa tehdä itse, niin se on kivaa. Harmi vaan, ettei sitä oikein hampaidenpesemiseksi voi kutsua kun neiti koittaa itse. :D

Vaatteet ja vaipat:

Nella käyttää nykyään lähinnä 80-86cm vaatteita. Bodyissa käyttää 74-80, suurin osa 74 ovat jo pieniä. Housuissa menee 80 tai 86 enimmäkseen. Eli tosi vaihtelevasti! Yöpeissä käytetään 80 tai 86 myös. Sukissa käytetään 19/21 tai 20/21 ja tossuissa 20/21 tai 21/22. Neidillä on tosi iso jalka ja pullea jalkapöytä, kun mitkään tuon kokoiset kengät ei meinaa mahtua. Mitkään kengät mitä olen Nellalle ostanut, eivät mahdu.

Vaipoissa käytetän Pampersin 4+ teippivaippoja, joko Pampers Baby Dry tai Pampers Active Fit. Siirryttiin kokonaan n. kuukasi sitten 4 --> 4+, sillä ne ovat vähän reilumpia.

Syöminen

Nella syö äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta, juo vettä ja kiinteistä ruoista syö soseita, puuroa, velliä sekä sormiruokaa. Korvikemerkkinä meillä on edelleen NAN2, johon siirryttiin vähän ennen kuin Nella täytti puolivuotta.

Nella juo maitoa n. 600-900ml vuorokaudessa, kerralla maitoa menee 180-210ml. Nella saa maitoa yleensä aina ennen päikkäreitä, sekä illalla vellin seassa vähän eli yhteensä maidonjuontikertoja päivässä on 2-4. Yösyötöt ollaan lopetettu kokonaan jo pari kuukautta sitten.

Puurot aloitettiin n.5kk iässä ja ollaan annettu erilaisia puuroja/hiutaleita +hedelmä/marjasosetta sekaan ja myös makupuuroja(käyttövalmiita) varsinkin jos olemme muualla kun kotona. Nella saa puuron aina aamuisin ja välillä myös iltaisin. Iltaisin saa joko puuroa, lihasosetta tai sormiruokaa + velliä.

Puuro tökkii vieläkin, mutta toisaalta kaikki syöminen on nyt ollut hirmuisen vaikeaa. Varsinkin kipeänä neiti ei suostunut syömään kuin muutaman lusikallisen kerrallaan jos sitäkään. Tätä kesti n. viikon ja nyt kun Nella on parantunut, syöminen takkuaa silti. Joudutaan olemaan varsinaisia sirkuspellejä, kun syötämme Nellaa. Helistetään, lauletaan, leikitään, koputetaan, lorutellaan, hassutellaan, mitä vain. Kunhan neiti söisi.

Ruokajuomaksi Nella saa edelleen aina vain vettä. Vettä juodaan nokkamukista, maitoa ja velliä tuttipullosta. Nella osaa myös juoda nokkamukista itse, mutta välillä laiskottelee sen suhteen.

Soseet aloitettiin 3kk iässä, mutta silloinhan siis vain maisteltiin n. kuukauden verran muutamia teelusikallisia soseita. Nella on maistanut lähes kaikkea 4-6kk sosemauista, parsakaalia ollaan annettu vähemmän kuin muita. Lihasoseet ja hedelmä/marjasoseet maistuu paremmin kuin kasvissoseet. Nella syö nykyään 8kk soseita ja jos ollaan muualla kun kotona niin niitä pienempiä purkkeja eli 4-6kk soseita.

Lihasoseet aloitettiin 5kk iässä ja edettiin kana-, broileri-, liha-, kala- järjestyksessä.

 Ruokarytminä on nykyään suurin piirtein:

-       Aamulla n. klo 7.30-09.30 aamupuuro(ja makeaa sosetta sekaan jos on hiutalepuuroa) + vettä

-       Ensimmäisten päikkäreiden jälkeen eli n. klo 11.00-13.00 liha/kala/kanasose + vettä

-       Tässä välissä yleensä saa jotain sormiruokaa eli maissinaksuja, hedelmää, riisikakkua, kasviksia, kananmunaa tai ruisleipää. Joskus myös sormiruokaillaan vain illalla.

-       Toisten päikkäreiden jälkeen eli n. klo 14.30-17.30 välipala eli hedelmä/marjasose + vettä

-       Illalla n. klo 18.30-21.00 puuro/lihasose tai/ja sormiruokaa + vettä

-       Iltavelli + tilkka maitoa ennen nukkumaanmenoa eli n. klo 19.45-20.45.

Sormiruokana Nella on saanut tähän mennessä kiiviä, banaania, kurkkua, ruisleipää, maissinaksuja, riisikakkua, omenaa, mandariinia, appelsiinia, paistettua kananmunaa ja keitettyä porkkanaa. Nella tykkää tosi paljon sormiruokailla ja on siinä jo taitava tyttö.

Vellinä annetaan maissi-, riisi-, kaura-, tai porkkanaperunavelliä, nykyään enimmäkseen Semperin vellejä. Sitä menee purkillinen eli 200ml ja siihen sekaan tilkka maitoa, riippuen siitä milloin on saanut iltaruoan.

Nukkuminen

Nella nukkuu yleensä kahdet päikkärit, joskus vain yhdet pitkät. Unirytmi muuttuu koko ajan vieläkin.

 

Nukutamme Nellaa nykyään ulos ja sisälle päikkäreille. Yli puolen vuoden ikään asti Nella nukkui kaikki päiväunensa ulkona(paitsi tietysti vastasyntyneenä), mutta nykyään ollaan haluttu totuttaa myös sisällä nukkumiseen. Toki silloin pitää itse olla hiljempaa eikä ihmeemmin kolistella mitään, ulkona Nellaa ei äänet haittaa. Useimmin kuitenkin Nella nukkuu ulkona päikkärit, vain pari kertaa viikossa sisällä.

Autossa Nella nukkuu myös melkein aina, ainakin pidemmillä matkoilla. Nella myös tykkää olla autossa useimmiten ja istuukin siellä jo isojen tyttöjen istuimessa.

Ensimmäisille päikkäreille Nella menee nykyään n. klo 10.30-11.45 välisenä aikana ja ne ovat kestoltaan yleensä n. 1,5-3h. Vaihtelee tosi paljon.

Toiset päikkärit sijoittuu n. klo 14-18.00 väliseen aikaan ja on kestoltaan 1-2h.

Yöunille Nella menee klo 20.15-21.30 ja nykyään taas nukutus on ollut haastavampaa. Tosin neiti on ollut kipeänä, joten en tiedä nyt sitten taas onko tämä siitä jäänyttä, onko vielä jotain kipuja yms… Antibioottikuuri on vielä päällä parisen päivää(korvatulehduksen takia).

Nella heräilee yöllä itkemään tuttia 1-10 kertaa. :D Pari kertaa on nyt myös noussut seisomaan unissaan/unenpöpperössä.

Yöllä emme enää anna maitoa ja Nella siirrettiin omaan huoneeseen nukkumaan 3.4.13.

Päikkäreille Nella nukahtaa yleensä hyvin; maidon ja tutin avulla.

Yöunilta Nella herää n. klo 7.00-09.00.

Tosi vaikeaa on kirjoittaa nyt näistä rytmeistä, kun kaikki on sekaisin tuon sairastamisen takia… Eiköhän tämä tästä varmaan taas tasoitu pikkuhiljaa oikeisiin uomiinsa.

Muuta

Nella käy kylvyssä yhä 1-2 kertaa viikossa ja joskus myös suihkussa äidin tai isin kanssa. Kylpeminen on Nellan mielestä superkivaa varsinkin nyt kun on opittu veden läiskyttämisen jalo taito! Nella istuu hienosti kylvyssä, mutta välillä saa olla tarkkana kun neiti koittaa sielläkin kiivetä seisomaan. Kylpyveteen laitetaan aina vähän kylpyöljyä ja hiukset pestään vauvan pesuaineella.

Kylvyssä on mukana myös kylpylelut, jotka ovat Nellan mielestä ihania.

Rasvailuja Nella ei vieläkään oikein tarvitse, kun iho on aina ollut niin hyvä, mutta kylvyn jälkeen rasvataan. Ilmakylpyjä otetaan päivittäin.