Vauvavuosi

KYMMENEN ASIAA, JOITA HILJATTAIN ÄIDIKSI TULLUT NAINEN EI TEE:

10. Hän ei lähde mihinkään lyhyellä varoitusajalla.

9. Hän ei syö istuallaan.

8. Hän ei lue mitään, mitä ei ehdi lukaista vessassa käydessään.

7. Hän ei tiedä, mitkä elokuvat ovat Oscar-ehdokkaina ja miksi.

6. Hän ei pidä toisten lapsista etenkään, jos nämä tunkevat liian lähelle hänen kullannuppuaan. (oma välihuomio: tästä en kyllä ole samaa mieltä!)

5. Hän ei kuuntele uutisia, joissa kerrotaan surullisia asioita pikkulapsista.

4. Hän ei päivän päättyessä tunne tyydytystä siitä, että on tehnyt työnsä hyvin.

3. Hän ei käytä vaatteita, jotka vaativat silitystä tai kuivapesua.

2. Hän ei kuuntele radion puheohjelmia.

1. Hän ei nuku pitkään, että ehtisi katsella yhtään unta alusta loppuun.

1. EIKÄ muista, miten hänellä oli ennen tapana hoitaa itseään.

1. EIKÄ muista mitään muutakaan. (Olikohan siinä jo kaikki...) 

 Lainaus kirjasta: Tyttökavereiden opas vauvavuoteen - Vicki Iovine

weheartit.com

Huomenna Nella on YKSIVUOTIAS! ♥ Vauvavuosi kului kliseisen nopeasti. Kaikkihan siitä varoitteli, kuinka aika juoksee niin huimaa vauhtia, muttei sitä silloin niinkään ajatellut. Raskaus ei nimittäin mielestäni kulunut yhtään niin nopsaa.
En voi ymmärtää, miten siitä on jo vuosi, kun pikkuinen murumme syntyi ja nyt on jo kävelevä taapero! Olen parhaani mukaan koittanut nauttia jokaisesta pienestäkin asiasta ja elää hetkessä, mutta aina se ei tietenkään ole onnistunut. Mukaan on mahtunut nimittäin ilon ja onnen, älyttömän rakkauden kasvamisen sekä naurun ja riemun lisäksi myös kyyneliä, huolta, pelkoa ja väsymystä. Mutta eikö se olekin sitä vauvavuotta parhaimmillaan? Tunteiden vuoristorataa, ehdotonta rakkautta, vanhemmaksi kasvamista ja ennen kaikkea sitä onnea. Koska vaikka välillä on ollutkin lievästi sanottuna haastavaa, niin en ole koskaan ollut onnellisempi. Elämämme on saanut uuden suunnan ja sille tielle jäämme. Matkassa on nimittäin kultaakin kalliimpaa, oma pieni prinsessamme. ♥

Nyt pääsette kurkistamaan kuukausi kuukaudelta Nellan vauvavuoteen, aina syntymästä yksivuotiaaksi. Teen tämän siksi tänään, koska huomenna koitan tulla kirjoittamaan, minkälainen Nella on nyt yksivuotiaana ja ottaa yksivuotiskuvia neidistä. Mutta katsotaan kerkeääkö sitä, vai kyynelehdinkö haikeudesta ja onnesta koko päivän! :')
Itselleenkin tätä oli ihanaa tehdä, tippa silmässä muistella ja haikeudella katsella vanhoja kuvia.

Raskaus:

Ihana, kamala raskaus. Tulin raskaaksi 19-vuotiaana(joskin täytin pyöreitä jo pari kuukautta raskautumisen jälkeen), n. neljän kuukauden yrityksen jälkeen. Plussa pärähti tikkuun 2011 loppuvuodesta, olisko ollut joulukuuta. Joulun alla kerrottiin läheisimmille ja muistaakseni alkuvuodesta muillekin. Facebookkiin laitoin vasta 9.7. masukuvan(eli n. kuukausi ennen synnytystä), sitä ennen en raskaudesta huudellut puolitutuille. Pelkäsin koko ajan, että jotain pahaa vielä tapahtuu. Mutta onneksi ei tapahtunut. ♥

Alkuraskaus oli yhtä pahoinvointia ja väsymystä, keskiraskaudessa olo parani huomattavasti pahoinvoinnin osalta ja olo oli pirteämpi, mutta yleisesti olin kuitenkin melko väsynyt ja tarvitsin unta paljon. Jossain puolivälin jälkeen puhkesi myös pesänrakennusvietti ja vauvanvaatteita ja tarvikkeita shoppailin koko raskausajan. Ekat vaatteet tuli ostettua plussatestin jälkeen, mutta ne ei tullutkaan koskaan käyttöön, koska olivat niin poikamaisia. :D Rakenneultrassa selvisi sukupuoli 80% varmuudella ja innolla jäimme odottelemaan pikkuprinsessaa. ♥ Nimet pyörivät mielessä lähes jokapäivä ja yhteisymmärrykseen tuntui olevan vaikeuksia päästä.

Loppuraskaus oli melko tuskaisaa kesällä, onneksi ei ollut mikään kauhea hellekesä. Maha oli nimittäin ISO! Kävely muistutti ankan vaappumista ja toivoin kuollakseni, että vauva syntyisi ennen laskettua aikaa. Laskettu aika oli 11.8. ja kipeitä supistuksia kesti viikon verran ennen neidin syntymää. Pari päivää ennen synnytystä käytiin sairaalassa käyrilläkin, mutta meidät passitettiin vielä kotiin. 7.8. aamulla puoli kahdeksan aikaan mentiin sairaalaan uudestaan, yöllä oli irronnut limatulppa ja supistukset olivat kipeitä ja tulivat usein. Tällä kertaa jäinkin sitten seurantaan.

En meinannut millään avautua kunnolla, mutta loppujen lopuksi alkoi tapahtua...

Suihkun jälkeen otettiin vielä viimeiset masukuvat. Suihku auttoi myös avautumiseen ja muistan sen tuntuneen taivaalliselta, istuin suihkussa lämpimän veden valuessa, jumppapallon päällä ja pompin, se auttoi supistuksiin!

...ja rakas syntyi 8.8. klo 00.01 mitoin 3400g, 48cm ja päänympärys 35,5cm ♥

Kun pieni rakkaamme syntyi, onnenkyyneleet valtasivat molemmat ja se oli kyllä niin uskomaton hetki, kun sanotaankin. Elämän upeimpia tai UPEIN.

Kaiken kaikkiaan, raskausaika oli ihanan onnellista, loputtomalta tuntuvaa odotusta, kipua ja särkyä, pelkoa ja kyyneliä, uskomaton kokemus.

Synnytys oli rankka kokemus ja minulle kaikista kauheinta oli epiduraalin laittaminen, koska sain kuulla, että minulla on ahtaat selkänikamat. Sen laitto oli siis erityisen haastavaa, eikä anestesialääkäri meinannut onnistua edes siinä. Lääkärikin hermostui, kun ei saanut sitä laitettua ja minä itkin kivusta, kun en saanut liikkua yhtään, vaikka supistuksia tuli jatkuvasti. Hyi, se oli kauheaa! Muuten synnytys oli kivusta, huolesta, pelosta ja odottamisesta huolimatta mahtavaa, jos niin voi sanoa. Muistan hokeneeni synnytyksen jälkeen, etten enää ikinä tee tätä uudelleen. Mutta varmasti teen, jos olemme joskus niin siunattuja, että tulen uudelleen raskaaksi. Mutta ei vielä, kiitos!

Yhden päivän ikäinen ♥

30.8.12 ♥

Ensimmäinen kuukausi kului kuin siivillä, enkä oikein muista siitä enää mitään. Ihmeteltiin ja nuuskuteltiin pientä kääröä, pusuteltiin ja halittiin, otettiin kuvia ja nautittiin toistemme seurasta, aloiteltiin elämää pienenä perheenä. R vietti n. kuusi viikkoa yhteensä lomaa, koska hänellä oli kesäloma + isyyslomaa. Loput isyyslomat R viettikin vasta keväämmällä.

1kk

Ensimmäiset tarkoitukselliset hymyt alkoivat näkyä n. 3-4 viikon iässä ja se oli niin ihanaa. Muistan sentään ne hetket vielä selkeästi ♥ Toinen mieleenjäänyt ihana juttu oli ensimmäiset naurut, kikatukset, oih! En muista kyllä enää tarkalleen milloin ne tulivat... EDIT: Vauvakirjan mukaan Nella nauroi ensimmäisen kerran kunnolla ollessaan 2kk & 2vkoa.
1kk iässä Nella alkoi kääntää päätä ääntä kohti ja n. kolmiviikkoisena oppi suuntaamaan katseen näytettyyn esineeseen.

2kk

2kk &10 päivää ♥

2,5kk iässä Nella alkoi jokeltamaan ja juttua riitti! ♥ Se oli niiiin suloisen kuuloista. :') Myös ensi kyyneleet vierähtivät siinä 2kk iän hujakoilla.

Ristiäiset olivat 7.10.12 ja sujuivat hyvin, vieraita oli kolmisenkymmentä ja neiti sai nimekseen Nella Helena Aurora. Sukunimeksi hän sai R:n sukunimen.

Ristiäispostaukseen pääset TÄSTÄ. Ristiäislahjat esittelin TÄÄLLÄ.

Nella sai viisi kummia. ♥

3kk

3kk iässä Nella alkoi olemaan jo varsin seurallinen tapaus, leikki kehittyi hirveästi ja lelut kiinnosti kunnolla. Hartioiden kohotus vatsalla ollessa alkoi olla jo hyvin hallussa. Hymyjä sateli päivittäin ja naurunremahduksia saatiin kuulla. Arki alkoi helpottaa, kun lievät koliikkioireet loppuivat.
Nella oppi tarttumaan esineisiin myös vain yhdellä kädellä ja alkoi siirtelemään niitä kädestä toiseen.

4kk

Pikku Tonttu ♥

4kk iässä neiti alkoi harjoittelemaan istumista nojaten selkänsä johonkin. Sylissä ei enää kelvannut olla vauva-asennossa ja neiti tuntui kehittyvän kauheasti. Kääntyily ei kumminkaan kiinnostanut ollenkaan. Painoa löytyi yli 8½kg ja pituutta 63,5cm.
Joulu vietettiin leppoisasti perheen kesken, ensin minun perheen kanssa mökillä ja sitten aatto R:n perheen luona. Neiti sai paljon lahjoja, mutta taisi lahjapaperi kiinnostaa enemmän kun lahjat...
TÄÄLLÄ kerroin meidän joulusta, TÄÄLLÄ Nellan joululahjoista.

Ensimmäinen hammas huomattiin 30.12.12

5kk

5kk iässä neiti oppi istumaan ilman tukea. Ensin se oli vielä vähän epävarmaa, kunnes n. 5½kk iässä alkoi olla tosi tukevaa jo. Arki helpottui kummasti ja neiti tykkäsi leikkiä eniten istuvillaan.

Koskaan Nella ei ole tykännyt oikein olla mahalteen, ja istumaan opittuaan ei makoilu selälläänkään enää oikein innostanut. Kääntyilyä ei siis treenaillut paljoakaan.

Vauvakirjan mukaan Nella alkoi kiljua 4,5kk iässä. Kirjassa on myös kohta ''Aloin pitämään puoliani enkä hellittänyt lelusta'' ja siihen olen kirjoittanut 5kk.

Tammikuussa alettiin myös käydä muskarissa ja se oli kivaa niin äidistä kuin tytöstä! 19.8. alkaakin sitten 1v- muskari! :)

6kk

Puolivuotias prinsessa, voi, se oli äidille herkkä paikka! Pikku vauva oli jo PUOLIVUOTIAS. Taisinpa tuolloin(kin) tirauttaa pari kyyneltä. :D Ihan hassua ajatella, koska nyt puolivuotias tuntuu niiiin vauvalta(muutamalla kaverilla on puolivuotis lapsi) ja silloin Nella tuntui niin isolta. Niin se vaan menee. :) Nyt tuo 1v tuntuu isolta tytöltä ja kaksivuotiaana varmaan 1v tuntuu vauvalta. :D
No mutta joo, noihin aikoihin Nella oppi vihdoin kääntymään selältä vatsalleen, tai oikeastaan se oli lähempänä seitsemää kuin kuutta kuukautta. 6kk- postaukseen olin kirjoittanut: ''Nella on alkanut näyttää omaa tahtoaan ja ilmaisee itseään monilla eri äänteillä. Nella kiljuu, huutaa, itkee, hihkuu, kurluttaa, jokeltaa, kikattaa, nauraa ja muutenkin ääntelee monilla eri äänillä. Hän on alkanut höpöttämään ihan omalla tyylillään ja välillä tuntuu, kuin vastaisi jutteluun. Nellan äänteitä on mm. ’’ääää’’, ’’hoo’’, ’’määmää’’, ’’eieiei’’, ’’bii’’, ’’brii’’, ’’rrr’’, ’’grr’, ’’hmm’’, ’’oo’’, ’’mm’’ jne.''

''Nella on temperamenttinen ja välillä vaativa. Kaikki ihmiset ja uudet paikat ovat erityisen mielenkiintoisia ja kaikkea tutkitaan ja katsellaan paljoa. Katsekontaktia haetaan kaikkien kanssa ja usein nauretaan ääneen ja keimaillaan. Nella osaa hyvin ilmaista pettymyksen ja suuttumuksen tunteita ja myös jos on hyvä olla. Nella ilmaisee tahtoaan mm. niin, että heittää pois lelun jos kyllästyy siihen tai jos joku asia ei kiinnosta, hän näyttää sen.'' 

Puolivuotisneuvolassa mitat olivat 10755g & 68,3cm, päänympärys 45cm.

Näihin aikoihin neiti sai huuliherpeksen, josta tuli flunssa ja kuume.

Myöhemmin helmikuussa oltiin myös koko perhe noroviruksen kourissa, Nella mukaanlukien. Se oli melko rankkaa!

7kk

7kk iässä  Nella oppi vasta kääntymään toistenpäin, eli vatsalta selälleen.
Tämän ikäisenä neidillä taisi löytyä jo kaikki kahdeksan hammastaan, tai viimeistään 8kk iässä. Vieläkin neidin suussa nököttää neljä ylähammasta ja neljä alahammasta, lisää ei ole näkynyt.

Maaliskuussa Nella sai virustaudin n. viikko ennen pääsiäistä. Tauti oli sitkeä ja johti lievään keuhkoputken tulehdukseen. Muistan vieläkin, kun hengitys rohisi neidillä ihan hirveästi ja tuntui, kun hänellä olisi ollut vaikea hengittää. Lähdettiinkin sitten näytille sairaalaan, oltiin käyty myös yksityisellä lääkärillä muutama päivä ennen sitä, mutta tauti vain paheni. Pääsiäisen jälkeen neiti olikin jo terve, mutta itse sairastin myös.

Nella oppi menemään konttausasentoon, muttei vielä päässyt siitä liikkeelle. Nellahan ei ole koskaan oikeastaan ryöminyt, paitsi taaksepäin jossain vaiheessa. Nella alkoi myös seisoskelemaan tukea vasten, muttei noussut siihen vielä itse.

8-9kk

Muru alkoi nousta polvilleen tukea vasten ja lopulta myös treeinailun jälkeen itse seisomaan. Voi sitä hetkeä! Taisi muutama kyynel TAAS tulla, kun aloin silloin miettimään, että kohta Nella kävelee, apua! :D ♥ Näihin aikoihin alkoi myös kunnon konttaaminen, vähän ennen tätä vissiin.

8-9kk iässä neiti oppi myös kävelemään tukea vasten(n. 8½kk), sanomaan ''äiti'' ja sairasti vesirokon(1.-8.5.13) sekä jälkitautina korvatulehduksen. Kevät tuli kunnolla ja ulkoiltiin paljon, muskari jäi tauolle ja vietettiin äitienpäivää. Paljon kaikkea kivaa, mutta myös rankkaa sairasteluiden takia.

10kk

Nella sairasti vauvarokon 10kk iässä, joka nosti kuumeen neljäänkymmeneen asteeseen ja tyttö oli tosi kipeä nelisen päivää. 13.6. käytiin sairaalan päivystyksessä näytillä.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Nella alkoi ottaa ensiaskeliaan ilman tukea, tai no ensimmäiset kaksi askelta Nella otti 16.6.13. Tätä ennen Nella oli jo aika kauan seisoskellut pitkiä aikoja ilman tukia, muttei ollut kunnolla ottanut askelia vaikka kovaa vauhtia menikin tukia pitkin kävellen. Konttaamalla pääsi selvästi vielä nopeampaa.
Neiti oppi myös nousemaan seisomaan ilman tukea ja sepäs helpotti menoa!

11kk

11kk iässä Nella sairasti enterorokon.

Heinäkuussa vietettiin paljon aikaa mökillä, R:n vanhempien luona ja kaikkialla menossa. Ilmat suosivat ja Nella pääsi paljon uiskentelemaan ja ulkoilemaan. Kynnysten ylittäminen, kävely ja portaiden meneminen sujui jo leikiten. Sanoja alkoi tulemaan päivä päivältä enemmän ja huumorintaju on kasvanut matkan varrella huimasti! Neidistä on tullut esiin oma ihana persoonansa hassuine juttuineen.

1v!

Yksivuotiaasta neidistä saatte enemmän kuvia ja tekstiä myöhemmin, kun kirjoitan viimeisen ''kuukausipostauksen'' ja varmaan itse kuvailen jotain yksivuotiskuviakin Nellasta.

''Vauvan ensimmäinen vuosi voi olla äidille taivas tai helvetti, usein molempia samanaikaisesti. Vauvan kasvu ja kehitys näkyvät hänen ulkonäöstään ja puuhistaan. Oma kavusi ei ole yhtä ilmeistä, mutta se saattaa olla aivan yhtä uskomatonta. Et välttämättä vieläkään ole ihan varma, onko sinulla tämä äidin homma todella hanskassa, mutta nyt sinusta alkaa jo tuntua, että selviydyt siitä. On aika tajuta, että tämä kaaos ei lopu koskaan; se on nyt ''normaalia'' elämää, joten voit lakata pidättämästä hengitystäsi ja ryhtyä pitämään hauskaa.'' 

 Lainaus kirjasta: Tyttökavereiden opas vauvavuoteen - Vicki Iovine