Suhteeni lukemiseen ja kirjoittamiseen

Heips!

Blogin kirjoittamisessa on ollut tauko pari päivää ja syy on vähän eri kun yleensä; olen käyttänyt ison osan ''omasta ajasta'' mahtavan kirjan lukemiseen. Pienempänä ja nuorena luin todella paljon kirjoja ja muistan, kun voitin ala-asteella sellasen kisan, mihin osallistui koko meidän ala-aste. Siinä piti lukea tietyssä ajassa mahdollisimman monta kirjaa ja mä luin eniten. :D Haha.
Olen aina rakastanut lukemista ja kirjoittamista. Kävin monta vuotta sanataidekerhoa muiden harrastusten lisäksi. Heti kun opin lukemaan ja kirjoittamaan, siitä tuli minulle henkireikä. Kirjan maailmaan uppoutuessa kaikki muu unohtui ja sai vain heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Jossain vaiheessa aloin kirjoittaa novelleja, runoja, mielipidekirjoituksia, haikuja, mietelauseita ja aloitinpa joskus kirjoittamaan pariin otteeseen kirjaakin. Ne ei kyllä vissiin päässeet koskaan loppuun saakka.
Luonteeltani olin nuoruudessa ihan muuta kuin perinteinen runotyttö, mutta sisältäni olin sellainen. Sain lohtua ja apua kirjoittamisesta, ahmin kirjallisuutta eri muodoissa. Voitin muutaman kirjoituskilpailun ja sain lisäpotkua harrastukseen. Ala-asteella, yläasteella ja ammattiopistossa lempiasioitani oli esseiden kirjottaminen ja lempiaineeni mm. äidinkieli. Toivoin aina, että kokeessa olisi esseekysymyksiä ja rakastin vapaiden aineiden kirjoittamista.
Aloin jossain vaiheessa kirjoittaa laulun sanoja ja musiikkiharrastuksen myötä laulunsanojani pääsi musikaaliprojekteihin. Vielä ihan alkuraskaudesta harrastin paljon, mutta sitten kaikki jäi. Paitsi kirjoittaminen. Yhä rakastan kirjoittaa runoja ja kirjoittamisharrastukseni on saanut uuden muodon bloggaamisen myötä.

Lukeminen sai joskus takapakkia, kun täytyi lukea niin paljon kokeisiin ja koulukirjoja, ettei tehnyt mieli vapaa-ajalla uppotua muihin kirjoihin. Lukeminen meni aina vähän kausittain, joskus ravasin kirjastossa yhtenään ja ostin kirjoja, joskus taas ei jaksanut tai kiinnostanut.
Raskausaikana luin aika paljonkin, silloin tuli tietysti kuvioihin vauva- ja raskausaiheinen tieto- ja kaunokirjallisuus. Luin mm.
- ''Minä en sitten muutu''- Minna Kiistala
''Miten käy, kun itsenäistä elämäntyyliään, käsilaukkuja ja samppanjaa rakastava helsinkiläinen naistenlehden toimittaja tulee raskaaksi?
Minä en sitten muutu on hauska, tarkkanäköinen ja rehellinen kirjoitus ensimmäisen lapsen odottamisesta. Kolmekymppinen Minna Kiistala murtaa myytin seesteisyyttä säteilevästä odottajasta ja kertoo suoraan ja kaunistelematta, millainen fyysinen ja etenkin henkinen koettelemus ensimmäinen raskaus on.
Kirjassa seurataan lapsentekoprosessia piilevän vauvakuumeen syttymisestä ja lamavauvan tekemisestä aina raskauden viimeisiin päiviin saakka. Kiistala kertoo itseään säästelemättä tunteistaan, olivat ne sitten pelkoja identiteetin ja parisuhteen tuhoutumisesta tai kiukkua siitä, että varpaankynsien lakkaaminen ison mahan kanssa on täysin mahdotonta. Odotusaikaan mahtuu synkkiä epätoivon hetkiä ja hillitöntä iloa – sekä monta vakuuttelua siitä, että ”minä en sitten muutu”.
”Tätä kirjaa ei kirjoitettu seesteisinä äitiyslomapäivinä vauvan päiväunien lomassa vaan raskauden kuohunnan keskellä. Paapomisen, hyvää tarkoittavien neuvojen ja sadististen rajoitusten keskellä minun oli pakko raivata tilaa omille tuntemuksilleni. Ne eivät ole aina kaunista luettavaa, mutta pyrin olemaan niin rehellinen että hävettää.” Lainaus: täältä!
- ''Tyttökavereiden opas odottajalle'', ''Tyttökavereiden opas vauvavuoteen'' - Vicki Iovine Erittäin hauskoja kirjoja, suosittelen! :) Huumorintajua omaaville. ;)
- ''Ihmeet tapahtuvat muille - Lapsettomuuspäiväkirja'' - Anna-Kaisa Hakkarainen
Käy lukemassa lisää kirjasta täältä. Jostain syystä luin raskausaikana myös lapsettomuusaiheisia kirjoja ja hormonihuuruissa itkin. :D Erittäin koskettavaa ja omaa katsontakantaa avartavaa luettavaa.
- ''Raskaana!'', ''Synnytys'' ja ''Ensimmäinen vuosi'' - Katerina Janouch
Käy lukemassa kirjoista lisää täältä ja täältä ja täältä. Kirjat ovat mahtavia tietopaketteja ja osuvan hauskalla tavalla kirjoitettuja.
- ''Ei kiitos'', ''Heikosti positiivinen'' ja ''Loppuunkäsitelty'' - Anna-Leena Härkönen
Yksi lempikirjailijoistani, kirjoittaa monesti niin sanotuista ''kielletyistä tunteista'', tabuista. Ei herkkohermoisille tai huumorintajuttomille. En ehkä suositteli lukemaan ''Heikosti positiivista'' raskausaikana, sillä se on melko rankkaakin luettavaa, käsittelee mm. synnytyksenjälkeistä masennusta ja kielteisiä tunteita omaa lasta kohtaan. Kirja oli silti mielestäni ihan loistava ja sai miettimään asioita. Lue lisää kirjasta täältä ja Anna-Leena Härkösen kaikista kirjoista täältä.

En jaksa nyt esitellä kaikkia, mutta tässä osa niistä, mihin raskausaikana perehdyin. :)

Toivon, että lukemisharrastus jatkuu taas ja myös Nella oppisi kasvaessaan nauttimaan kirjojen ihmeellisestä maailmasta. Saa nähdä, kumpaan neiti tulee tässä asiassa; R nimittäin ei lue muuta kun Aku Ankkaa ja kalastuslehtiä... Ja uutisia joka päivä, mutta nekin netistä. Toivotaan, että neiti tulisi siis tässä asiassa minuun enemmän. ;)

Toivon myös, että Nellan rutiiniksi tulisi iltasadut ja muutenkin lukeminen. Nellalla onkin jo iso kasa kirjoja vauvakirjoista ja äänikirjoista satukirjoihin, joten eiköhän tämä toteudu. :)

Lapselle lukeminen on oikeasti tärkeää, sillä se vaikuttaa esimerkiksi kielen kehitykseen erittäin positiivisesti; ääneen lukemisen, varsinkin silloin kun lukeminen on keskustelunomaista, on huomattu tukevan lapsen kielellistä kehitystä. Lukeminen vaikuttaa myönteisesti myös psyykkiseen kasvuun ja lisää lapsen sanavarastoa. Löysin mielenkiintoisen artikkelin; ''Tutkijoiden ajatuksia pienelle lapselle lukemisesta'': käy lukemassa se täältä, jos kiinnostaa!

Mutta joo, tällä hetkellä luen tosiaan erästä mahtavaa kirjaa, joka sopii loistavasti elämäntilanteeseeni. Kun olen lukenut kirjan, niin voin tulla kertomaan siitä lisää tänne. ;)

ps. Oliko tämä ihan tylsä postaus? :D

Ihanaa päivää kaikille! ♥ vaikka täällä ainakin sataa....