Lähihoitajan työssä on se hyvä, että ilman töitä tuskin joudun jäämään. Enemmänkin olen saanut olla niinkin onnellisessa asemassa, että olen useasti saanut valita minkä työn otan vastaan. Lähihoitajan työmahdollisuudet eivät rajoitu myöskään vain omaan erikoistumisalaan, vaan tarve hoitajille on niin suuri, että esim. lasten- ja nuorten koulutusohjelman suorittanut pääsee helposti vanhustyöhön. Joka tekee omista päätöksistä vieläkin hankalampia. Mitä haluan tehdä?
Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt vain lasten parissa. Olen myös itse siis käynyt lasten- ja nuorten koulutusohjelman, joten esim. päiväkotityö tuntuu luontevalta.
Nyt kuitenkin tuntuisi ärsyttävältä mennä takaisin päiväkotityöhön, koska
a) vien oman lapsen hoitoon ja menen hoitamaan muiden lapsia?
b) olen 24/7 lasten parissa? vaikkakin toki oman lapsen kanssa oleminen on ihan eri asia, niin silti.
Toki minulla on vaihtoehtona mennä 3-5vuotiaiden tai eskarien ryhmään, kun Nella on alle 3v ja sitten taas Nellan ollessa isompi, niin voisin hakea töitä pienempien parista. Mutta silti. Ääh!
 |
| kuva: weheartit.com |
Sosiaali- ja terveysala tuntuu omalta ja oikealta valinnalta. Mutta silti mielessä pyörii 100000 kysymästä, ajatusta, ahdistusta, mielipidettä. Sekavuutta. Miksi stressaan tätä asiaa jo nyt, kun on ihana kesä edessä pienen neitomme kanssa ja koko syksykin vielä!
Olenko ihan hullu?
Välillä tunnen myös hirveää epävarmuutta osaamisestani. Mitä jos en muista, osaa, pysty, jaksa? Kaipa nämä ajatukset tästä vielä selkiytyvät. Toivotaan!
 |
| kuva: weheartit.com |
Nella on oppinut hirveästi uutta ja pitäisi kirjoittaa taas Nellan kehityksestäkin kuulumisia! Neiti on tänään koko ajan tasapainoillut seisoen ilman tukea, muutamia sekunteja pysyy hienosti ja tukevasti, kunnes ottaa jostain kiinni. Aina kun neiti seisoo ilman tukea, niin häntä pitää kehua hirveästi ja taputtaa innoissaan, se jos mikä saa neidin sirkustaiteilemaan lisää! Kohta se jo kävelee, apua! Kävelystä puheenollen, en tiedä mainitsinko jo sitä, että neiti on n. viikon ajan osannut kävellä itse taaperokärryillä! Jaksaa hienosti kävellä olkkarista eteiseen ja takaisin, kun käy kääntämässä suunnan. Ei toki osaa itse vielä kääntää suuntaa tai varoa edessä olevia tavaroita yms. :)
Hyvää yötä ja mukavaa viikon alkua kaikille! Me suunnataan huomenna taas vauvatreffeille heti aamusta. :)
 |
| Aina pahanteossa. ;) |
Mulla on jo nyt kamala työstressi! :D ens kesään ainakin olen kotona, mutta en tiedä mitä sen jälkeen! Toisaalta tahtoisin mennä nykyiseen työpaikkaani, siellä on niin hyvä työyhteisö ja pomo on mukava (järkkäilee kaikille vapaaviikonlopun että päästään työporukalla mökille yms) MUTTA, se on 3-vuorotyö, eikä se oikeen mitenkään onnistu että olen yövuorossa. Enkä haluaisi ilta-ja viikonloppu vuoroja ollenkaan.. :/ kamalan vaikeita päätöksiä! :D
VastaaPoistaVooi ei! :D Ei sulla vielä voi olla! Sulla on vielä piiiitkä aika töihin paluuseen! :) Mutta nopeesti se aika kyllä menee..
PoistaVitsit ku mulla ei oo mitää työpaikkaa odottamassa, olis nii paljon helpompaa. :/ Vaikkei jatkaiskaan siellä nii silti, ku kertyis lomia yms.
Kolmivuorotyö on kyllä vähän huono kun on pieni lapsi, mutta onhan sekin vain järjestelykysymys.. :) Jos saisit mahdollisuuden tehdä enemmän aamuvuoroja tjn? Jos on kiva pomo yms. :)
Kannattaa pitää sellasesta paikasta kiinni, missä on kivat työkaverit ja pomo, se on nimittäin harvinaista. :D Mulle kans kaikista tärkeintä on hyvä työyhteisö. Se tuntuu välillä olevan liikaa vaadittu tällä naisvoittosella alalla..
Mulla loppuu lokakuussa äippäloma, ja nyt onkin mietinnässä että mitä hittoa sitten teen?! Toisaalta, en tosiaan tahtois laittaa vielä 9kk ikäistä hoitoon, vaan haluaisin olla kotona. Mutta kun taloudellisesti se ei taida onnistua...Meillä kuitenkin omakotitalo, no on A sentään duunissa joo, mutta oispa tosi jees elää pelkällä näkkileivällä...:D Ehkä taidan tehdä niin että teen viikonloput keikkaa ja muuten sit oon kotona.. ÄÄ, en tiedä! Toisaalta mulla ois mahdollisuus ryhtyä myös perhepäivähoitajaksi. EN tiedä, liian vaikeaa! Onneksi meillä lähäreillä ei hommat lopu!!!:)
VastaaPoistaPakko kommentoida tähänkin. :) Mäkin aluks mietin tuota perhepäivähoitajaksi ryhtymistä, koska siihen ois mullakin mahdollisus, mutta meijän kämppä on niin pieni ettei ois kiva hoitaa täällä, kun tilat loppuu kesken. Mutta sulla ois aivan ihanat puitteet siihen hommaan! Kyllä sun kantsii miettiä sitä vaihtoehtoa. :)
PoistaTuntuuhan se tosi aikaselta viedä 9kk ikäinen hoitoon, mutta minkäs teet kun sen jälkeen toimeentulo on mitä on. :/ Meilläkin miehellä on pienet tulot, mutta kyllä sitä hengissä pysytään. :) Säästin vähän rahaa ennen Nellan syntymää ja niitä sitten hätätilanteessa käytetään.
PoistaMä oon kyllä niin kateellinen teille omakotitalosta! Voi kun itselläkin olisi mahdollisuus. Jos pääkaupunkiseudulla meinaa asustella, niin turha toivo kait.. Ehkä vielä joskus. :)
Onneksi on mahdollisuuksia moneen suuntaan, tsemppiä Mia mitä sitten päätätkin! :)
Mua kyllä välillä käy kateeksi lähihoitajia, kun niillä on niin isot mahdollisuudet päästä töihin ja tehda vaikka ja mitä. Minusta ei vaan ehkä ois siihen kouluun enkä mää varmaan pystyisi muuta tekemään kuin hoitamaan lapsia niistä kaikista mitä lähihoitaja voi tehdä. Itkisin kaikkien vanhusten tms. perään, kun niillä ois huonosti asiat tms. Enkä tiiä pystysinkö mää edes pistämään ketään tai hoitamaan haavoja tms. Ja ne lääkelaskut, ehei! Tosin mää en edes vielä tiedä miten hyvin mää niitä töitä nyt tuun saamaan. Miksi tressata, kun ei ees tiiä miten käy. Jokainen meistä lastenohjaajistakin on niin erilaisia, että voihan se olla, että mulle tulee hyviä mahdollisuuksia työn suhteen vaikka joillekkin mun entisille luokkalaisille ei oo tullu. Tiiä sitten. :)
VastaaPoistaYmmärrän sua niin täysin! Meillä on sinällään ihan samat lähtökohdat töihin menon suhteen, kun ei oo työpaikkaa oottamassa ja mietitään miten voi pienen laittaa hoitoon. Mutta sulla tuskin on tosiaan tuota ongelmaa ettet saisi mitään töitä alaltasi. Mulla taas ehkä ennemminkin se ongelma, mutta jää nähtäväksi. Koitan olla tressaamatta eläkä säkään vielä tressaa. Kaikki järjestyy tavalla tai toisella. :)
Niin, pitäisi kyllä olla onnellinen, että on kouluttautunut ammattiin jossa on loistavat työllistymismahdollisuudet. :) Ja niin olenkin. Mutta silti niitä mutkia tuntuu olevan matkassa. :D
PoistaMäkin ajattelin, etten ikimaailmassa selviäisi lääkelaskuista, niissä kun täytyy jokaikinen vastaus olla täsmälleen oikein. Joka tietenkin on ihan ymmärrettävää, sillä eihän ketään asiakastakaan voi lääkitä ''sinne päin'' vaan täytyy olla täysin oikeat määrät. Mä oon aina ollut superhuono matemaattisissa aineissa, mulla ei oo tippaakaan laskupäätä. Silti niistä pärjäsin. :) Loppujen lopuksi. Vaikka toki piti kokeitakin uusia muutama kerta.
Olet ihan oikeassa, että turha stressata turhia. Käy miten käy, elämä vie mukanaan. :) Kiitos tsemppaavasta kommentistasi! :) Kyllä kaikki järjestyy! Sinäkin ihan varmasti saat töitä. :)