Kirjoitan tähän nyt ihan vain myös omaksi muistoksi, minkälaisia kommentteja neidistä on tähän mennessä neuvolatädeiltä tullut, jos joskus luonteeseeni ominaisena hävittäisin neuvolakortin.
14.08.12: ''Paljon onnea! Suloinen vauva. Paino nousee hienosti.''
17.08.12: ''Suloinen vauva. Paino nousee hienosti. Jäntevä, virkeä neiti.''
13.09.12: ''Hienosti kasvava vauva. Hymyilee äidille ja isälle.''
26.09.12: ''Kasvaa hienosti. Tulee katsekontaktiin, hymyillyt vanhemmille. Iho siisti.''
Muita käyntejä ei olekaan ollut, paitsi Jorvissa lääkärikäynti 11.09, josta ei ole merkintöjä neuvolakortissa. :) Siellä kuitenkin kaikki oli paremmin kuin hyvin ja lääkäri kehui kovasti vauvaa, mm. kuinka hyvin kannatteli päätään ja että huomaa, että on pidetty mahalteen paljon. Kehui myös ihon kuntoa todella siistiksi ja että neiti hienosti seuraa katseella ja on jäntevä.
Seuraava neuvola-aika on 16.10.12 klo 12.15 :)
Mitäs muuta meille kuuluu? Välillä vauva-arki on rankkaa, kun mieheni tekee 12-14 tuntisia työpäiviä enimmäkseen. Tässä on tietenkin se hyvä puoli, että vapaitakin on paljon. Nyt mies on ollut töissä koko viikonlopun tehden 12h päiviä, mutta huominen ja ylihuominen eli maanantai ja tiistai ovat vapaita, ihanaa! Keskiviikkona onkin sitten taas 7-21 vuoro, torstai vapaa ja perjantaina myös 7-21. Tekeekö muidenkin miehet kolmivuorotyötä ja pitkiä vuoroja? Miten olette jaksaneet? Mieluiten lukisin tästä aiheesta myös muiden blogeista, vink vink ;)
On rankkaa olla vauvan kanssa kahdestaan viisitoista tuntiakin putkeen päivässä. Tokihan minulla on ystäviä ja perhe, mutta vanhempani eli vauvan isovanhemmat asuvat Hyvinkäällä ja mieheni vanhemmat vielä pidemmällä Kouvolan suunnalla, joten pääkaupunkiseudulta missä asumme, on matkaa. Näen vanhempiani kyllä melkein joka viikko ja he käyvät pääkaupunkiseudulla töissä ja soittelemme lähes päivittäin. Äitini ja isäni ovat tukeni ja turvani ja olen myös tosi läheinen kolme vuotta vanhemman isoveljeni kanssa, josta tuleekin lapsen sylikummi.
Tänään olen ollut tosi laiska ja en ole jaksanut lähteä ulos(tosin neiti nukkui kyllä tunnin päikkärit parvekkeella vaunukopassa), mutta annettakoon se minulle anteeksi kun vauva on taas itkeskellyt suurimman osan päivästä masuvaivojaan :( Nyt vaihdoimme takaisin NAN:iin lähinnä siksi, että meillä on sitä niin paljon kotona varastossa ja en ole autottomana päässyt kauppaan. Seuraavaksi ajattelin kokeilla HA- merkittyjä korvikkeita, josko vauvalla olisikin maitoallergiaa. Minulla oli pienenä ja mieheni veljellä, joten tämä ei tosiaan ole täysin poissuljettua.
Ei tunnu kyllä yhtään sunnuntailta, kun mies on töissä pitkän päivän(sunnuntaivuoroja on n. kerran kuussa) ja en ole ollut mökillä tai vanhemmilla viikonloppuna. Yleensä nimittäin viikonloput olen vanhemmilla tai sitten on jotain juhlia, jollon ollaan kotosalla.
Ensi viikonloppuna on ristiäiset ja vihdoin uteliaat ystäväni ja sukulaisemme saavat tietää pienokaisen nimen! Järjestelyt ovat ihan hyvällä mallilla. Neidille kävimme ostamassa KappAhl:sta kasteen jälkeen juhlatilaisuuteen ihanan mekon, sellainen vaalea beige/hopeanvärinen, missä on ihana rusetti. Kengät ostettiin H&M:ltä ja myös pitsisukat(joiden kanssa tulee valkoiset sukkahousut). Valkoisen pitsisen hiuspannan olen tilannut netistä.
Itselleni ostin mustan pitsimekon Vero Modasta + valkoiset korut, johon yhdistän varmaan beigen boleron ja jotkut korkkarit. Voin laittaa niistä kuvaa myöhemmin.
Neidille tulee kastemekoksi R:n suvussa kulkenut kellertävä/luonnonvaalea kastemekko, joka on siis 30 vuotta ollut jokaisen suvussa syntyneen lapsen päällä. Haluan toki kunnioittaa tätä perinnettä, vaikka meidänkin suvussa olisi ollut kastemekko. Se on ollut vain muutamalla suvun lapsella, joten päätimme jatkaa R:n suvun perinnettä.
Tälläiset servetit ostettiin juhliin:
Palaillaan! :) Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti