Moi!
Aattelin laittaa tänne vauva-lehdestä otetun raskaustestin, jonka täytin raskausviikolla 23+2 eli aikaa sitten.. :) Tää on kirjotettu vähän siihen muotoon, että lapsi voi ite lukee sen myöhemmin :)
Vauvan
raskaustesti RV 23+2
Minulla on
ollut uusia intohimoja ja inhokkeja.
*Alkuraskaudesta teki mieli hirveästi sipsejä ja muuta suolaista. Suklaa ja
makea ei niin paljoa maistunut. Sitten tuli kahvi-inho, vaikka olenkin pitkään
ollut melkoinen kahvinlipittäjä. Jo kahvin haju sai melkein oksentamaan ja sen
maistaminenkin hirvitti. Himo ei ole kuitenkaan ollut valtava ja
viikonloppuisin en juo kahvia ollenkaan, työpäivisin 1-2 kuppia.
Keskiraskauden
aikaan jäätelö on ollut suuri mieliteko. Lakritsijäätelö, suklaajäätelö,
vaniljajäätelö… Ja ah ne kastikkeet: suklaakastike, kinuskikastike… Nam!
On ollut
sydäntä raastavaa ja mieltä masentavaa koettaa pysytellä erossa herkuista.
Siihen kun on pitänyt pystyä raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen. Välillä se
on onnistunut todella hyvin ja välillä heikommalla menestyksellä.
Salasin raskauteni töissä mahdollisimman
pitkään.
*Kun olin töissä yksityisessä päiväkodissa, kerroin raskaudesta lähes heti kun
sain tietää. Minulla oli määräaikainen työsuhde, joten asian kertomisella tai
kertomatta jättämisellä ei ollut oikeastaan mitään merkitystä. Pomoni halasi
minua saatuaan tietää ja muutkin työkaverit olivat ihanan innoissaan. Kun
vaihdoin työpaikkaa, salasin raskauttani n. kuukauden, kunnes oli pakko kertoa
kasvavan mahankin takia. Tässä työpaikassa pomo ei ottanut asiaa yhtä hyvin,
tokihan häntä ärsytti kun juuri oli palkannut uuden työntekijän(tosin
määräaikaiseen työsuhteen, mutta silti) ja minut oli perehdytetty talon
tavoille, niin joutuisi palkkaamaan kohtapuolin tilalleni jo toisen. Olin jo
raskausviikolla 21, eli yli puolenvälin, kun kerroin. Muut, lukuun ottamatta
pomoani, olivat työkavereistani innoissaan kyllä uutisesta :)
Olen valokuvannut ja mittaillut mahaani.
*Olen ottanut masusta kuvia jonkin verran kännykällä, kun kamera on rikki ja
nyt huollossa. Ärsyttää kun ei ole saanut otettua parempia ja parempilaatuisia
kuvia! Toivottavasti se kamera kohta tulisi takaisin, niin pääsisi kuvailemaan
muistoksi masukuvia J
Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
*Enpä oikeastaan, lähinnä on ollut turvonnut ja epäseksikäs olo. Mutta rakastan
kyllä masuani, kun sinä siellä kerta asustelet! <3
Pesänrakennusviettini on herännyt.
*Olen suorastaan hurahtanut vauvanvaatteisiin! Kaikkea löytyy; bodyja,
potkupokuja, sukkahousuja, uikkarit, yöpukuja, paitoja, housuja, pipoja,
hattuja, hellehattu, aurinkolasit, sukkia, villasukkia, huppareita, haalareita,
kenkiä, sandaalit, hanskoja, raapimahanskoja, ponnareita, pinnejä ja ties mitä!
Oivoi. Isäsi mielestä hössötän liikaa… ja olen saanut kyllä ihan itsekseni
ostella nyt kaikkea, kun ei kuulemma enää enempää tarvitsisi :D Valmiina meillä
on sinulle myös jo vaunut, hoitopöytä, leluja, pelejä, kirjoja, cd:itä, ruokalappuja,
tuttipulloja, tutti, nokkamuki, ensilusikoita, muovilautasia, helistimiä, amme
jne! :)
Olemme juuri
aikeissa alkaa tapetoimaan huonettasi muumitapetilla ja ostimme sinne hoitopöydän,
taulukehyksiä ja muuta sellaista :)
Tiedämme lapsen sukupuolen.
*Kyllä, uteliaisuus vei voiton rakenneultrassa ja 80% varmuudella olet tyttö :)
Mummot ohittavat minut suojatiellä.
*No olen aina ollut melko hidas kävelijä, mutta kai minä nyt vielä mummot
päihitän. Katsotaan sitten kymmenen viikon kuluttua uudestaan…
Olen stressannut imetyksen onnistumista.
*Enpä oikeastaan. Olen lukenut aiheesta toooodella paljon ja odotan sitä kyllä
’’innolla’’, jos niin voi sanoa. Se on tärkeä osa lapsen ravinnonsaantia, äidin
ja lapsen vuorovaikutusta ja lapsen turvallisuuden tunteen perustan luomista. :)
Tiedän, miten haluan synnyttää.
*Onhan sitä tullut mietittyä ja sen ainakin tiedän, ettei minusta
luomusynnyttäjää tule, paitsi jos synnytys nyt olisi jotenkin erikoisen kivuton
kokemus(mihin en kyllä usko). Tänne vaan ilokaasut ja epiduraalit, kiitos!
Miksi tarvitsisi kärsiä, jos on keksitty apuja synnytyksen helpottamiseksi?
Rakkaudella: Äiti,
16.04.2012