Lilypie Second Birthday tickers

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Juhlan humua ja Arjen ihanuutta...

Eilen sunnuntaina oltiin R:n serkun lapsen 1v- juhlissa. Juhlissa oli aika paljon ihmisiä ja hälinää ja Nella oli aluksi aika itkuinen, mutta se johtui taas lähinnä koiran haukkumisesta. Mainitsinkin edellisessä postauksessa, että Nella on jostain syystä alkanut pelkäämään koiria, vaikka on aina ollut tekemisissä niiden kanssa. Vanhemmillani on ollut koir(i)a ja R:n vanhemmilla on koira. Kavereilla ja serkuilla on koiria. Mistä lie tämäkin pelko tullut?
Noh, kumminkin, juhlat meni hyvin ja n. 45min kuluttua Nellakin tottui koiraan eikä alkanut enää itkemään sen lähestyessä tai edes haukkuessa. Koira alkoi nimittäin haukkua aina kun ovikello soi ja sehän soi monta kertaa! :D
Paikalla oli ''paljon'' lapsia, 1v N:n ja meidän Nellan lisäksi oli ystäväni A:n 2kk ikäinen vauva, yksi 2v lapsi, yksi n. 4v ja muutama muu vielä. Ja isompia lapsia myös. Oli kyllä vilskettä! Nellakin selvästi tykkäsi, kun oli muita lapsia ympärillä.
Isomummon sylissä(R:n äidin mummi :D)

Puhelin oli superkiva lelu!


Juhlien jälkeen jouduttiinkin ajelemaan autolla huvikseen 45min, koska Nella ei olisi muuten luultavasti suostunut nukkumaan päikkäreitä. Siinä sai sitten vielä ihan hyvät unet ja silti alkoi pian kotiintulon jälkeen olla ihan valmis yöunille. Nella vetelikin yöunia sitten lähes seitsemään asti ja R lähti töihin vähän sen jälkeen.
Mun piti alkaa tänään heti aamusta touhuilemaan kauheasti, että kerettäisiin hyvissä ajoin perhekahvilaan. Oltiin nimittäin sovittu, että tavataan kahden muskarikaverin kanssa meidän kodin läheisellä ostalla 9.20 ja yleensä en ihan tuohon aikaan ole kyllä missään liikkeellä. Mulla kestää oma aikani herätä, olen pikkuisen aamutorkkuihminen...
No vartin myöhässä sitten saavuttiin paikalle. :D Toki olin lähettänyt E:lle viestiä, että myöhästytään ja että voivat mennä edeltä ja niin he olivat menneetkin.
Yllätyin kovasti kun tulin kappelille, sillä tänään perhekahvilassa oli vauvakuvaukset! Jee! Olin ihan innoissani. Mähän olisin halunnut mennä puolivuotiskuvat ottaa Nellasta jossain, mutta kaikki oli ihan sikahintaisia, joten se jäi. Nyt kumminkin saatiin sitten kivat 7kk kuvat neidistä. :) Ja paljon paljon edullisemmin. Saan sitten valita niistä kuvista, mitä sähköpostiin lähetetään ja miettiä montako haluan ottaa. :) Voi olla, että tulee valinnanvaikeuksia kyllä.
Vähän jäi ärsyttämään, kun en ollut etukäteen tiennyt noista kuvauksista. Muuten olisin laittanut Nellalle mekon ja hiuspannan... nyt sillä oli ihan normaalit vaatteet. Noh, eipä kai se mitään haittaa. :)
Tästä lähtien ainakin tiedetään, mitä seuraavalla kerralla tulee tapahtumaan, nimittäin meidät liitettiin perhekahvilan facebok- ryhmään ja sähköpostilistalle. :)

Perhekahvilassa kävi myös ikävä juttu. Syötin Nellalle lihasosetta ihan normaalisti ja sen jälkeen neiti sai maistaa luomuriisikakkua sormiruokana, sellaista lapsille tarkoitettua pientä(ruisnapin kokoista). Neiti söi sitä hyvällä ruokahalulla ja kun oli syönyt noin puolet, niin vetäisi vähän isomman palan ''väärään kurkkuun'' ja hetken kakoi, kunnes oksensi sitten ihan kunnolla kaaressa. Kaksi kertaa. Ja sitä tuli paljon. Onneksi oli varavaatteet mukana ja Nella ei ollut milläänsäkään. Ja muskarikaveri J auttoi mua siivoamaan. <3
Eipä siinä sitten mitään. Nella on ollut tänään tosi kiukkunen ja nukkunut huonosti päikkäreitä, lyhyissä pätkissä vaan. Pitkästä aikaa mullakin on ollut sellainen olo, että ''en jaksa''... Itkettänyt ja ahdistanut. Toki en sitä Nellalle näytä ja olen ihan normaalisti, mutta välillä on tuntunut kun romahtaisi. Varsinkin kun R soitti joutuvansa ylitöihin. Onneksi nyt on jo kumminkin kotona ja kaikki on hyvin. Mikäköhän mulla oikein on ollut, kun ei mun pitäis väsynytkään olla kun menin eilen nukkumaan jopa poikkeuksellisen ajoissa(ennen yhtätoista..).
Kyllä tämä tästä taas. :) Huomenna on kiva päivä, mun äiti tulee illla kylään ja päivällä käydään ystävälläni N:lla kahvilla, jolla on kesällä 3v täyttävä tyttönen. Jeejee. :) R:lla on töitä 8-18, mutta onneksi meillä tytsyillä on paljon toimintaa. ;)

Ihana Nella on tänään pussaillut omaa peilikuvaa. Enää ei riitä kuolapusut äidille ja isille, vaan pitää saada pusutella myös itseään. ;)



Palaillaaaaan! :)

11 kommenttia:

  1. voi että, Kevin ei osaa vielä pusuja antaa, sitä ootellessa :') ♥

    Tuttu tunne aina sillontällön tuo ´´en jaksa``.. onneks seki on ohimenevää ja kuitenkin sitte jaksaa kun on pakko :)

    Se on kyl tosi pelottavaa ku pikkunen oksentaa, meilläki käyny pari kertaa sillee ku on vetäny maitoo liian ahnaasti ni sit onki tullu kaaressa ulospäi =/

    Huomasitkos muuten sen minun yhden postauksen, että meillä liikutaan jo? :) Oon jotenkin ihan täpinöissään nyt kun poika on ruvennu touhottaa ihan tosissaa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihanaaa... <3

      Jeb, onneksi se on ohimenevää tuo jaksamaton fiilis. :) Ja kyllä sitä jaksaa lapsen takia aina. :)

      Meillä on hyvinkin tuttua tuo oksentaminen Nellalla... :/

      En oo kerennyt nyt parina päivänä hirveesti lukee blogeja tai varsinkaan kommentoimaan, mutta meen lueskelemaan! :)

      Poista
    2. ja onnea äidille liikkuvasta pojasta! ♥

      Poista
  2. Löysin justaan blogisi ja pakko varmaan alkaa lukemaan sillä oma tyttöni on syntynyt myös 8.8.12! :)

    VastaaPoista
  3. Voi kun kiva! :) samanikäisten lasten kuulumisia on aina kiva lukea :)

    VastaaPoista
  4. Et suinkaan ole ainoa jolle tulee välillä olo, että "en jaksa, haluun nukkumaan"! Siihen vielä miehen ilmoitus että "joo tänään menee pitkäks" niin avot. Ei oo itku kaukana. Eiköhän se oo ihan normaalia, aina ei vaan voi olla hyvä päivä. Hormonit vippaa tai jotain? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kiva saada teiltä lukijoilta vertaistukea. :) Varmasti kaikilla äideillä on joskus semmoisia päiviä/hetkiä, vaikkei sitä myöntäiskään!

      Poista
  5. Kivasti teillä menoa ja meininkiä toisten äitien kanssa. Se on kyllä hyvä juttu! :) Harmi, että sulla on tuollaista masennuksen poikasta ilmassa. :/ Toivotaan, että menee ohitse. Mulla oli myös jossain vaiheessa sellanen itkusuus olo pitkään, mutta meni sitten onneksi ohite, kun juteltiin avomiehen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! :) Niinpä.

      Joo ei tänään oo ollu enää yhtään niin paha päivä mielialojen suhteen ku eilen. :) Kyllä ne ohi menee. :)

      Poista